1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. Kuusamo

Kuusamolaisten geenit tutkitaan

Kuusamolaiset pääsevät mukaan kansainväliseen geenitutkimukseen. Tuloksia voidaan käyttää hyväksi muun muassa kansantautien tutkimuksessa. Puhdasgeeniset kuusamolaiset ovat tiedemiehille ihanteellinen tutkimuskohde.

Fluorenssimikroskooppikuva ihmisen kromosomeista. Kuva: Yle

Kaksisataa kuusamolaista pääsee mukaan suomalais-englantilaiseen tutkimukseen, jossa heidän geenikarttansa piirretään viimeistä piirua myöten. Tuloksia verrataan lopulta koko maailmanlaajuisiin tutkimustuloksiin.

- Kahdensadan kuusamolaisen lisäksi analysoimme samalla tavalla tuhansia ihmisiä ympäri maailmaa, kertoo professori Aarno Palotie englantilaisesta Wellcome Trust Sanger Institutesta.

Yksi tutkimuksen tärkeimmistä tavoitteista on saada nykyistä parempaa selkoa kansansairauksista.

- Odotamme tietoa harvinaisemmista ihmisen muunnoksista ja perimän variaatioista. Sitä informaatiota voimme yleistää ympäri maailman tavallisiin kansantauteihin, kuten esimerkiksi sydän- ja verisuonisairauksiin sekä syöpäalttiuksiin.

Kuusamolaiset innokkaasti mukana

Kuusamolaiset itse tuntuvat olevan tutkimuksesta innoissaan. Monet haluavat selvittää omat geeninsä. Erityisen kiinnostunut tutkimuksesta on sukututkimusharrastaja Pertti Ervasti.

- Jos voin tällä tavalla antaa panokseni lääketieteelliseen tutkimuksen hyväksi, niin kyllä sen mielellään teen. Kiinnostusta lisää myös se, että itselläkin on mahdollisesti periytyvä kansansairaus, reuma. Vaikka en tosin tiedä, milloin tutkimuksesta saa tuloksia.

Kuusamo on geenitutkijan paratiisi

Geenitutkijat päätyivät Kuusamoon, koska 17.000 asukkaan kunnalla on poikkeuksellinen väestöhistoria. Kuntalaisten geeniperimä on säilynyt pitkään puhtaana.

- Savolaiset asuttivat Kuusamon 1680-luvulta alkaen. Ainakin 200 vuoden ajan asukkaat avioituivat pääosin keskenään ja väestö kasvoi sisäisesti ilman veren vaihtoa muihin alueisiin. Vielä ensimmäisen maailmansodan jälkeenkin Kuusamon väestö oli hyvin homogeenista, kertoo Ervasti.

1900-luvulle asti Kuusamoon muutti hyvin vähän ihmisiä kunnan ulkopuolelta. He olivat esimerkiksi ruotsalaisia virkamiehiä. Vasta toinen maailmansota, elinkeinorakenteen murros ja parantuneet liikenneyhteydet muuttivat selvästi tilanteen 1900-luvun puolivälissä ja kuntaan alkoi tulla aiempaa enemmän uusia asukkaita. Monilla kuusamolaisilla on kuitenkin edelleen vahva perimä kantakuusamolaisilta.

- Itsekin kannan perimää monesta Kuusamon asuttaneesta 20-30 suvusta. Joistakin tietyistä suvuista minulla on yhteensä kuudet eri geenit, kuvailee Ervasti.

- Tutkijoiden etuna on koskemattoman geeniperimän lisäksi myös Kuusamon hyvin tunnettu asutushistoria, hyvin järjestetty terveydenhuolto, korkeatasoinen koulutus sekä asukkaiden kiinnostus terveydestään ja ympäristöstään, ylistää Palotie.