Karvaaja: ”Olisimme ansainneet enemmän”

Karvaaja on kovasti hämmästynyt. Jääkiekossa, eli hokissa tappio ei olekaan tappio, vaan voitto, joka toki numeroiden valossa on tappio. Se on moraalinen voitto tappio-ottelussa. Meidän pojat kun olisivat ansainneet niin kovin paljon enemmän.

Kuva: YLE Lahti

Pelitaulu näyttää 60 minuutin jälkeen kuusnolla vieraspelin jälkeen mutta so what. Valmentaja on ylpeä pojistaan, jotka taistelivat kuin isot ja karvaiset äijänköriläät. Takkiin toki tuli mutta syypää oli täydellisen arvostelukyvytön seepra (80-lukulainen ilmaisu tuomarista) ja pomppiva kiekko. Se pomppi vain kaverille. Lopputuloksena on seuraavanlainen lause valmentajan suusta lehdistötilaisuudessa: ” Me oltais niinku ansaittu enemmän”.

Edellistä fraasia on viimeaikoina saanut kuulla taajaan mediassa (lausutaan kuten kirjoitetaan). Valmentaja tuijottaa totisena etäisyyteen, yrittää pidättää itkua, ja rykäisee kurkun pohjalta kuin kuoleva, ”meidän pojat taisteli hienosti ja olisimme ansainneet enemmän”. Jääkiekossa musta ei siis olekaan pikkumusta, vaan se on valkea. Vika ei ole meidän pojissa, vaan siinä musertavassa, metafyysisessä voimassa, joka leijui hallissa, oli pukeutunut tuomarin asuun ja pompotti pelivälinettä liikeradoille, jotka suosivat vastustajaa. Osapuolta, jolla olivat puolellaan sekä suojelusenkelit ja lahjottu referaatti.

Logiikka on arkinen ja kovin inhimillinen. Kun syy ei ole minussa, se on jossain muualla. Myöhästyin töistä, koska aura-auto pilasi ajolinjani, en siksi, etten tajunnut Matti Huutosen vinkkiä iltauutisten sääosuudessa, että aamulla tulee räntäloskaa, ja autolla liikkuminen on tavallista tukkoisempaa ja työmatkaan kannattaa ehkä varata ns. reserviä. Lotossakin olisin voittanut, koska kupongissani on pätevät numerot, mutta lottokoneen paskiainen oli viallinen ja antoi väärät pallot. Oli varmaan rikki?

Näistä ”meidän pojat ois ansainnu enemmän” heitoista mieleenpainuvin on nuorten MM-kisoista Kanadasta vuodenvaihteesta. Suomen nuoret leijonat saivat turpaansa, sittemmin maailmanmestaruuden vieneeltä Venäjältä, häviten ottelun vastustajan viime hetken maalien takia. Tappio oli siis tyylillisesti varsin tuttu ja kunniakas jatko suomalaiseen jääkiekon perinnesaagaan, ”oltiin jo viiden maalin johdossa ja Ruotsi menikin ohi”. Mutta mitä sanoo koutsi Lauri Marjamäki? Aivan. ”Meidän pojat olisi ansainnu” etc.

Karvaaja on huolestuneena havainnut, että vastaavia aivoituja on versonut ainakin myös Pelicans-luotsi Pasi ”takahaiven” Räsäsen suusta. Viimeksi tiistaina, hävityn HIFK-pelin jälkeen. Vähintään toistamiseen tällä kaudella karvaaja kuuli Räpsäkän heittävän ilmoille nämä viisaat sanat pelin epäoikeudenmukaisesta lopputuloksesta.

Nyt vähemmän sitä talvisodan henkeä (hävitty sota=torjuntavoitto) ja nyt ryhtiä valmennusportaaseen. Pyyhitään ne kyyneleet ja myönnetään ruoto ojossa, että turpaan tuli, koska kaveri (se mikään kaveri ole, se on vihollinen!) teki enemmän maaleja kuin meidän pojat. Meidän pojat ansaitsi juuri sen, mitä pelitaulu näyttää kun hiki alkaa kuivua munasuojissa.