Ruotsinsuomalaisuus on määrittelykysymys

Ruotsinsuomalainen kirjallisuus on nousussa Ruotsissa. Osittain syynä on Ruotsin muuttunut vähemmistöpolitiikka, mikä tuo vähemmistökulttuureille taloudellista tukea. Samalla se on kuitenkin synnyttänyt keskustelua ja jopa kiistelyä siitä, kuka on ruotsinsuomalainen kirjailija.

Kuva: Yle / Bonniers

Tutkija Satu Gröndahl Uppsalan yliopistosta kertoo, että Suomessa ruotsinsuomalaisen kirjallisuuden itseoikeutettuna kuningattarena pidetty Susanna Alakoski herättää ruotsinsuomalaisissa ristiriitaisia tunteita.

– Ruotsinsuomalaisten kulttuuri- ja kirjallisuusihmisten parissa on katsottu, ettei Susanna Alakoski voi edustaa ruotsinsuomalaisia, koska hän kirjoittaa ruotsiksi. Toiset taas sanovat, että nimenomaan hän edustaa hyvin ruotsinsuomalaisia, koska hän kirjoittaa siitä siirtolaisten luokasta, joka tuli töihin Ruotsiin.

Moinen eripura ei rajoitu Ruotsiin, vaan se on tyypillistä kaikkialla, missä on vähemmistöjä, Gröndahl kertoo.

– Koko ajan käydään neuvotteluja ja myös kilpailua siitä, kuka saa omistaa vähemmistökielen tai -kulttuurin. Se on ihan yleismaailmallinen kissanhännänveto.

Ruotsinsuomalaisuus on myös kauppatavaraa

Tunteiden lisäksi kiistassa on kyse silkasta rahasta, sillä kansallisten vähemmistöjen tunnustamisen myötä Ruotsiin on tullut vähemmistökielille tarkoitettuja valtiollisia tukimuotoja.

– Siitä tulee heti myös kilpailutilanne. Ruvetaan vahtimaan, että kuka ja millä perustein saa esimerkiksi kirjallisuustukea. Yhtäkkiä etnisyyttä tai kieltä voikin käyttää markkinatavarana, ja siitä voi hyötyä.

Susanna Alakosken menestyksen ruotsinsuomalaiset ovat nähneet kahtalaisena. Siitä voidaan olla ylpeitä, mutta toisaalta varsinkaan vanha maahanmuuttajapolvi ei pidä ruotsinsuomalaisuuden esittämisestä kurjuuden historiana, kertoo Satu Gröndahl.

Ruotsalaiset eivät näe Alakosken henkilöitä suomalaisina

Gröndahl on myös huomannut, miten eri tavoin kriitikot Suomessa ja Ruotsissa ovat tulkinneet Alakosken romaaneja.

– Helsingin Sanomien kriitikko hahmotti Alakosken uusimman kirjan siitä näkökulmasta, että kirja käsittelee sitä, miten huonosti Ruotsin valtio on kohdellut suomalaisia. Hän katsoi Alakosken käsittelevän nimenomaan kurjistumista.

Suomessa Alakosken kirjojen suomalaisuus on ylikorostunut, Gröndahl sanoo. Ruotsissa on hänen mukaansa käynyt täsmälleen päinvastoin.

– Ruotsissa teokset on vedetty universaalin työväenluokan kirjallisuuden piiriin. Suomalaisuus häipyi, ja nähtiin luokka. Kiinnostavaa kyllä, suomalaiset itse asiassa edustavat klassista kansankoti-ideaa, siis ruotsalaisuutta. Näin se kirja paljolti nähtiin Ruotsin lehdistössä.

Erityisen mielenkiintoisena Gröndahl pitää sitä, miltä Sikalat-kirjan juoppo äiti on näyttänyt ruotsalaisille.

– Olkoonkin alkoholisti, niin hän on älykäs, eteenpäin suuntautuva kansankodin nainen, joka kouluttaa itse itseään – hän kuuntelee uutisia, hän lukee paljon. Suomalainen nainen on siis valittu edustamaan kansankoti-ideaa eli tietä tulevaisuuteen.