Elokuvasäätiön Krohn: YLE kulttuuriministeriön alaisuuteen

Elokuvasäätiön toimitusjohtaja Irina Krohn toivoo, että tulevissa hallitusneuvotteluissa selvitetään YLEn siirtämistä opetus- ja kulttuuriministeriön alaisuuteen. YLEn velvoite edistää suomalaista elokuvaa ja elokuvakulttuuria tulee Krohnin mielestä kirjata yleisradiolakiin. Ala kaipaa myös lisää rahaa.

kulttuuri
Suomen elokuvasäätiön toimitusjohtaja Irina Krohn.
YLE

Elokuvasäätiön toimitusjohtaja Irina Krohn esitti näkemyksensä YLEn hallinnollisesta taustasta ja roolista elokuvatoiminnan edistämistyössä elokuvavuoden avajaisissa perjantaina.

Tilaisuudessa julkistettiin elokuvan tavoiteohjelma vuosille 2011-2015. Ohjelman ensisijaisena tavoitteena on saada Suomen elokuvasäätiön kautta kanavoitava tuotanto- ja jakelutuki nostetuksi 33 miljoonaan euroon, jolloin määrä olisi pohjoismaisittain kilpailukykyisellä tasolla.

Taloudellisten edellytysten turvaamisella päästään tavoitteeseen laajentaa elokuvan yhteiskunnallisia hyödyntämismahdollisuuksia. Uusi tavoiteohjelma pyrkii myös siihen, että suomalaisten sosiaalinen pääoma kasvaisi yhteisten tarinoiden myötä.

Pääministeri hehkutti elokuvan merkitystä

Tavoiteohjelman vastaanottanut pääministeri Mari Kiviniemi kiitteli tilaisuudessa kahden viime hallituskauden aikaisia päätöksiä elokuvan tukemiseksi. Myös Irina Krohn kiitti Kiviniemen hallitusta luovan sisältöteollisuuden edistämisestä. Kiviniemi muistutti myös alan työllistävästä vaikutuksesta ja – uuteen tavoiteohjelmaan hyvin sopivasti – siitä, kuinka elokuvat osaltaan kartuttavat ja ylläpitävät kansallista kulttuuriperintöä.

Pääministeri nosti esiin myös tekijänoikeuskysymykset. Niiden kunnioittaminen vaatii ennen kaikkea asennekasvatusta, tietoisuuden lisäämistä siitä, että tekijänoikeuksien rikkominen on väärin.

Vientiä ja tuotantotuontia

Uuteen tavoiteohjelmaan on myös kirjattu strategian luominen suomalaisen elokuvan viennin edistämiseksi. Elokuvasäätiön lisäksi strategiatyöhön tulee saada mukaan opetus- ja kulttuuriministeriö, ulkoministeriö ja työ- ja elinkeinoministeriö.

EU:n komissiolle on syytä tähdentää pienen kielialueen ja harvaan asutun maan erityistarpeita myös kansallista elokuvaohjelmaa esiteltäessä.

Elokuvateattereiden digitoiminen tarvitsee omaa julkista tukeaan aiempaa enemmän, neljä miljoonaa euroa vuosittain. Kysymys on alueellisesta yhdenvertaisuudesta.

Erillinen tuotantokannustinmalli tarvitaan sen tueksi, että Suomi saa lisää ulkomaisia tuotantoja.

Jotta audiovisuaalisille tuotannoille saadaan täysimääräiset esitysoikeudet, on huolehdittava, että tuotantorahoitus on riittävää ja tv-esitysoikeudet määrittävä yleissopimus kunnossa.

Yksityisen kopioinnin hyvitysmaksu tulee ulottaa koskemaan tallentavia puhelimia ja niiden muistikortteja, usb-muisteja ja laajakaistoja.

Pienetkin sisällöt esiin

Elokuvavuoden avajaisissa alan puheenvuoron piti muun muassa ohjaajana ja äänisuunnittelijana toiminut Pekka Karjalainen.

Hän toivoi, että katseet suunnataan rahan ja katsojalukujen ohella elokuvien sisältöihin. Levityskanavia tulisi kehittää niin, että myös pienet elokuvat pääsevät esiin, herättämään ajatuksia ja keskustelua.

Lähteet: YLE Uutiset