Superfood ihastuttaa ja vihastuttaa

Terveellisyyttä uhkuva superfood on parin viime vuoden aikana ujuttautunut suomalaiseen ravintosanastoon ja yhä useammat kuluttajat ovat siitä myös innostuneet. Toisia nimitys taas ärsyttää. Niin sanottua superruokaa tuodaan Suomen markkinoille kaukomailta, mutta sitä löytyy myös kotoisista lähimetsistä.

terveys
Superfoodeja luontaistuotekaupan hyllyllä, esimerkiksi kaakaopavut, kaakaovoi, goji-marjat ja maca-jauhe.
YLE / Laura Holappa

Niin sanottu superfood eli kotoisammin superruoka tuo ensimmäisenä mieleen jotain kaukaa tuotua ja eksoottista, joka lupaa niin paljon terveysvaikutuksia, että siihen on jo vähän vaikea uskoakin. Superruoka on kuitenkin paljon muuta.

Se on yhteinen nimitys sellaisille luonnonmukaisille syötäville, joissa on poikkeuksellisen paljon tärkeitä ravintoaineita. Siispä esimerkiksi kotimainen tyrni tai vaikkapa mustikka ovat superfoodia.

Ravintoaineiden runsauden lisäksi yhtä tärkeää on myös se, että superruoat ovat käsittelemättömiä, kuumentamattomia ja usein myös luomua.

Uusvanhaa terveellisyyttä

Vaikka nimitys on uusi, tuotteet sen alla eivät. Kaikki superfoodiksi nimitetyt tuotteet ovat tunnettuja hyvistä vaikutuksistaan jo vuosisatoja sitten.

Kemin Luontaistuotteen kauppias Sirpa Seppälä kertoo, että superruoaksi voidaan nimittää sellaisia luonnontuotteita, joiden ravintosisältö on huomattavasti suurempi kuin jossain toisessa vastaavassa tuotteessa.

- Siinä mielessä tämä superfood on hyvä asia, että on alettu miettiä mitä meidän kannattaa syödä ja mikä on meidän ruoan ravintoarvo. Jos käytämme valkoista vehnäjauhoa, ravintoarvo on täysi nolla. Sitten taas jos syömme superfoodia, niin ihan pienistä määristä saadaan proteiineja, hivenaineita, antioksidantteja, vitamiineja, Seppälä luettelee.

Trendi innostaa tai inhottaa

Niin sanottu superfood on ruokamaailman uusimpia trendejä, ja kuten trendeissä aina, se saa toiset innostumaan ja toiset ärsyyntymään. Monet vastustavat esimerkiksi sitä, että superfoodia tuodaan kaukomailta Suomeen ja myydään kalliilla hinnalla.

Jos superfood-villitys onkin lähtenyt liikkeelle tuontitavarasta, on sen nyt ymmärretty koskevan myös meille kovin kotoisia ja tuttuja tuotteita.

- Onneksi nyt on alettu miettiä mikä on meidän oma superfoodimme. Meidän omasta luonnostahan löytyy superfoodeja, esimerkiksi koivuntuhka on erittäin hyvä. Siitähän on keitetty lipeää jo varmaan vuosisatoja, mutta ei ole tiedetty millainen sen terveysvaikutus on ennen kuin on tutkittu, Seppälä kuvailee.

- Nokkonen kasvaa meillä luonnossa ja mustikka sekä marjat yleensäkin ovat erittäin hyviä. Meidän metsissämme on tosi paljon superfoodeja. Jos vaikka nyt tulisi innostus, että ensi kesänä kaikki keräisivät nokkosta metsistä, Seppälä innostaa.

Superruokien suosio kasvaa pohjoisessakin

Etelän kasvukeskuksissa mennään usein ensimmäisenä trendien harjalla, mutta Sirpa Seppälän mukaan myös pohjoisessa on innostuttu terveellisistä ruoista. Asiakkaiden joukossa on sekä iäkkäitä että nuoria.

- Enemmän ehkä juuri nuoret ovat näistä kiinnostuneita, koska nettimaailma on se, mikä tuo asioita esille. Sitä kautta he sitten osaavat hakea näitä, Seppälä tietää.

Hänen mukaansa superruokien menekki on kasvanut selvästi parin viime vuoden aikana.

Lähteet: YLE Perämeri