Hornet-turma johtui peräsimen viasta

Juupajoella vuosi sitten tapahtunut Hornet-turma johtui koneen korkeusperäsimen servosylinterissä ilmenneestä viasta. Koelennolla ollut hävittäjä tuhoutui turmassa täysin. Turmakone oli kahdesta Hornetistä koottu uusi, kaksipaikkainen kone. Tällä ei Ilmavoimien selvityksen mukaan ole tekemistä turman kanssa.

Kuva: Ilmavoimat

Juupajoella vuosi sitten tapahtunut Hornet-turma johtui koneen korkeusperäsimen servosylinterissä ilmenneestä viasta. Koelennolla ollut hävittäjä tuhoutui turmassa täysin. Kyseessä oli koneen viides koelento. Kone oli jo aiemmin vaurioitunut Karstulassa vuonna 2001 tapahtuneessa yhteentörmäyksessä.

Ohjaajat yrittivät turhaan oikaista konetta pyrstöluisun jälkeisessä pystysyöksyssä. Koneessa ei aiempien koelentojen aikana ollut ilmennyt ongelmia. Koneen kaksi lentäjää loukkaantui turmassa vakavasti. Lentäjien kuntoutus jatkuu edelleen ja heille jää onnettomuudesta pysyviä vammoja.

Turmatapahtumat alkoiva pyrstöluisusta

Onnettomuuteen johtanut tapahtumaketju käynnistyi suunniteltuun koelento-ohjelmaan kuuluneen pyrstöluisun aikana. Pyrstöluisussa kone ohjataan pystyasentoon, josta se nopeuden hidastuttua likkuu hetken pyrstö edellä maata kohti ja kääntyy pystysyöksyyn. Nopeuden kiihdyttyä kone oikaistaan vaakalentoon.Onnettomuuskoneen pystysyöksyn alkuvaiheessa oikeaa korkeusperäsintä liikuttavan servosylinterin pääventtiiliin tuli vika, minkä seurauksena peräsimet liikkuivat ristiin ja ohjausjärjestelmä siirtyi mekaaniseen toimintamuotoon.

Normaalisti Hornetin ohjainten komennot välittyvät ohjainpintoja liikutteleville servosylintereille sähköisesti. Ohjauskomentoja käsittelee ohjausjärjestelmätietokone, joka antaa komennot ohjainpintoja käyttäville servosylintereille halutun ohjausvaikutuksen aikaansaamiseksi.

Varajärjestelmänä toimivassa mekaanisessa toimintamuodossa ohjaussauvan liike välitetään korkeusperäsimien servosylintereille vaijereiden ja vivustojen välityksellä. Mekaanisella toimintamuodolla koneen korkeusperäsinohjauksen kyky on merkittävästi rajoittunut.

Muiden ohjainpintojen sähköinen ohjaus on pysynyt koko ajan toiminnassa.

Ohjausjärjestelmän ei voitu palauttaa normaaliin tilaan

Ohjausjärjestelmän siirtyminen mekaaniseen toimintamuotoon pitkitti pyrstöluisun seurauksena syntyneitä heilahteluita, joiden vaimeneminen on ehtona oikaisutoimenpiteiden aloittamiselle. Ohjaajat aloittivat oikaisutoimenpiteet ja yrittivät palauttaa korkeusohjauksen takaisin tietokoneavusteiseen tilaan, mutta se ei servosylinterin vian takia ollut mahdollista.

Kone ei reagoinut oikaisuvetoon normaalilla tavalla ja nopeus kiihtyi kohti pelastautumisen kannalta kriittistä rajaa. Ohjaajat käyttivät heittoistuimia koneen nopeuden kiihdyttyä 875 kilometriin tunnissa. Hyppyhetkellä lentokorkeutta oli noin viisi kilometriä. Kone syöksyi maahan kello 11.47 tuhoutuen täysin.

Vikaa ei voitu ennakoida

Tutkintalautakunnan mukaan ratkaisevana tekijänä onnettomuuteen johtaneessa tapahtumaketjussa oli servosylinterin vikaantuminen mahdollisimman epäsuotuisassa lentotilassa. Tutkintalautakunta pitää servosylinterin vikaantumista yksittäistapauksena, jota ei ollut mahdollista ennakoida aiemmin tehtyjen korjaustoimenpiteiden ja niihin liittyneiden testausten yhteydessä.

Koneen muuttaminen kaksipaikkaiseksi on toteutettu voimassa olevan ohjeistuksen ja hyväksyttyjen menettelyjen mukaisesti. Tutkinnan mukaan korjaustyöllä ei ollut yhteyttä servosylinterin vikaantumiseen.

Tutkintalautakunta esittää toimenpiteitä, jotka kohdistuvat koulutukseen, pelastustoimintaan sekä mahdollisuuksiin löytää menetelmiä, joilla laitteiden vikaantumisia kyettäisiin nykyistä paremmin ennustamaan.