Maahanmuuttajien kaupunginosista muutetaan nopeasti muualle

Suomen suurimpiin kaupunkeihin on syntynyt muutamassa vuodessa kaupunginosia, joissa selvästi yli viidennes asukkaista on ulkomaalaistaustaisia. Asukkaat vaihtuvat näillä alueilla nopeasti, mutta kantaväestön osuus jatkaa vähenemistään.

Kotimaa
Ihmisiä ostoskeskuksessa
Yle

Afrikkalaistaustainen Osman viettää työkaverinsa kanssa ruokatuntia Helsingin Itäkeskuksen kauppakeskuksessa. Hän on asunut kaupunginosassa kymmenen vuotta. Osmanin mielestä parasta Itäkeskuksessa on se, että väkeä on kaikenlaisista etnisistä taustoista.

- Olen viihtynyt, tämä on hieno paikka! Täällä ollaan kaikki suomalaisia samassa vaunussa, se on hieno juttu. Meillä on lapset samassa koulussa, käymme samassa ostoskeskuksessa ja samassa terveyskeskuksessa.

Kaupunginosat eteisenä yhteiskuntaan

Itäkeskuksessa ja joillakin muilla Itä-Helsingin asuinalueilla useampi kuin joka viides asukas on ulkomaalaistaustainen. Osuus kasvaa noin prosenttiyksikön vuosivauhtia.

Pian tarkastettavan väitöstutkimuksen mukaan maahanmuuttajille itselleen tällaiset kaupunginosat toimivat usein eteisenä suomalaiseen yhteiskuntaan. Kaupunginosista muutetaan pois, kun tulotaso nousee ja yhteiskunta käy tutuksi.

- Näille alueille on tyypillistä, että muuttoliike on hyvin vilkasta. Pääkaupunkiseudulla keskimäärin vajaa viidennes maahanmuuttajaperheistä muutti vuosittain alueilta pois. Esimerkiksi virolaistaustaiset ovat hyvin ahkeria muuttajia, sanoo väitöskirjaa tekevä tutkija Katja Vilkama Helsingin yliopiston maantieteen osastolta.

Itäkeskuslainen Osman ei ole kertaakaan harkinnut muuttavansa pois kotikaupunginosastaan.

- Minulle riittää se, että edustan työpaikallani vähemmistöä. Miksi hakeutuisin vielä asuinalueellekin, jossa on vähän maahanmuuttajia, Osman ihmettelee.

Tilastointi vaihtelee kaupungista toiseen

Eri kaupungeissa asukkaiden etnisiä taustoja tilastoidaan suuralueiden, peruspiirien, kaupunginosien tai pienalueiden mukaan. Alueiden rajat vaihtelevat kaupungista toiseen, mikä tekee tilastoalueiden vertailusta hankalaa. Osa suuristakin kaupungeista laatii tilastonsa vain koko kaupungin tasolla.

Nyrkkisääntö on, että mitä pienemmäksi tilastoalue rajataan, sitä kärjistyneemmiltä erot kantaväestön ja ulkomaalaistaustaisten asuinalueiden välillä näyttävät.

Turun Varissuolla keskimäärin yli kolmannes asukkaista puhuu äidinkielenään muuta kuin suomea tai ruotsia. Lausteella ja Halisissakin miltei 30 prosenttia on muunkielisiä. Tampereella eniten maahanmuuttajia asuu Hervannassa, hieman yli 10 prosenttia. Vantaan Hakunilan suuralueella joka kuudes asukas on ulkomaalaistaustainen.

Espoossa aihe koetaan sen verran hankalaksi, että alueellisia tilastoja ei haluta julkisuuteen.

Eriytymisen kierre tuskin katkeaa

Tutkija Katja Vilkaman mukaan ulkomaalaistaustaiset lähtevät maahanmuuttajien kaupunginosista vilkkaammin kuin kantasuomalaiset, mutta molempien tilalle tulee usein uusi maahanmuuttaja, jolloin kantaväestön osuus alueella jatkaa vähenemistään.

Kaupungeilla on erilaisia ohjelmia, joilla asuinalueiden eriytymistä pyritään estämään, mutta Vilkaman mukaan kehityksen suuntaa on vaikea kääntää.

Pienituloiset maahanmuuttajat keskittyvät jatkossakin tietyille alueille, joissa on paljon kaupungin vuokra-asuntoja, ja kantaväestöön kuuluvat vähenevät kaupunginosista, joita leimaa maahanmuuttajien suuri määrä. Etenkin alkuvaiheessa maahanmuuttajat ovat usein tyytyväisiä siihen, että naapurustossa asuu paljon samassa elämäntilanteessa olevia.

- Olemme vielä aika alkuvaiheessa verrattuna esimerkiksi muihin pohjoismaisiin suurkaupunkeihin, mutta varmaan sama suunta jatkuu myös tulevina vuosina, Vilkama sanoo.

Lähteet: YLE Uutiset / Tuukka Lukinmaa