Suomeen syntynyt yrittäjien köyhälistö

Joka viides yksinäisyrittäjä elää köyhyysrajalla. Köyhien yrittäjien määrä on vakiintunut nykyiselle tasolleen 2000-luvulla. Lama lisäsi yrittäjien määrää myös sosiaalitoimistoissa.

talous
Tavaroita toimistopöydällä.
Yle

Tilastokeskuksen tiedot piirtävät karua kuvaa suomalaisen pienyrittäjän tilanteesta. Etenkin yksinäisyrittäjien tilanne on heikko. Joka viides yksinäisyrittäjä jää tuloissa köyhyysrajalle tai sen alapuolelle. Pienyrittäjien liitossa ihmetellään, mihin päättäjien lupaukset ovat kadonneet.

- Jos kouluarvosanoilla nykyhallitusta arvioi, niin arvosana asettuu vitosen tai kuutosen tietämille, arvioi Suomen pienyrittäjien puheenjohtaja Harri Jyrkiäinen.

- Kansanedustajat voisivat katsoa peiliin ja kysyä, mitä he ovat tehneet pienyrittäjien aseman eteen, puuskahtaa yrittäjä Martti Ollila.

Tiedot yrittäjien tulotilanteesta ilmenevät Tilastokeskuksen tiedoista. Tuoreet vuoden 2009 luvut julkaistaan keskiviikkona. Tilastokeskuksesta kerrotaan, että suuria muutoksia tulotilastoissa ei ole tapahtunut ja esimerkiksi yksinäisyrittäjien asema ei ole parantunut.

Yrittäjien tulojen tilastointi on hankalaa, sillä osa yrityksistä toimii satunnaisesti ja yrittäjän tulot muodostuvat osin myös palkkatyöstä. Yrittäjäksi merkitään silloin, kun päätulonlähteeksi on ilmoitettu yrittäjätulo.

Lama toi yrittäjät sosiaalitoimistoon

Talouden taantuma toi yrittäjiä myös toimeentulotukijonoon. Esimerkiksi Helsingin sosiaalitoimistoissa yrittäjien määrä kasvoi viidenneksen vuonna 2009. Silti kaikista asiakkaista yrittäjiä on vain alle prosentti. Lamavuotena sosiaalitoimiston asiakkaiksi tuli yrittäjiä etenkin ravintola-, kampaamo- ja rakennusalalta. Ajan henki tuntuu toimeentulotukiluukulla.

- Isot rakennusfirmat vaativat, että kirvesmiehet perustavat esimerkiksi toiminimen ja sillä tavalla tekevät panoksensa rakennusfirmantyöhön, mutta kuitenkaan töitä ei riittävästi ole, kertoo Helsingin sosiaalisen ja taloudellisen tuen päällikkö Leila Palviainen.

Toimeentulotuesta ei riitä pitkään apua yrittäjälle. Helsingissä pääsäännöksi on muodostunut kolmen kuukauden toimeentulotuki. Tämän jälkeen tuki katsotaan yritystoiminnan edistämiseksi, ja tuen maksaminen lopetetaan.

- Toki meillä tehdään tapauskohtaista harkintaa, mutta usein se on kolmen kuukauden toimeentulotuki, jonka jälkeen tuen katsotaan olevan yritystoiminnan tukemista, Palviainen sanoo.

Pienyrittäjät pitävät yrittäjien sosiaaliturvaa perustuslain vastaisena.

- Perustuslaki Suomessa takaa, että Suomessa ihmisillä on yhtäläinen oikeus ja näin ei todellakaan ole, lataa Suomen pienyrittäjien puheenjohtaja Harri Jyrkiäinen.

Starttiraha tuottaa osin elinkelvotonta liiketoimintaa

Suomessa yrittäjäksi ryhtyviä kannustetaan ja tuetaan alkuun starttirahoilla. Suosittu järjestelmä auttaa yrittäjiä selviämään alkuvuosien niukkuudesta. Mutta onko starttirahalla myös kääntöpuolensa? Tukeeko starttiraha myös elinkelvottomia liikeideoita?

- Alkutaipaleella yrittäjä tarvitsee alkupääomaa, jotta toiminta saadaan käyntiin. Toisaalta on myös niin, että starttiraha saattaa vääristää yrittäjän näkemystä yritystoiminnasta, Suomen pienyrittäjien puheenjohtaja Harri Jyrkiäinen vastaa.

Suuri osa aloittavista yrityksistä ei kanna muutamaa vuotta pidemmälle. Jyrkiäinen laskee, että alkuvuosien investoinnit kannattavat tai ovat kannattamatta kahden kolmen vuoden kuluttua.

- Jotain tilanteesta kertoo se, että noin puolet uusista yrityksistä lopettaa toimintansa muutamassa vuodessa.

ALV-korotukset kurittaisivat pieniä

Pienyrittäjät vaativat tulevalta hallitukselta selkeitä toimia pienyrittäjien hyväksi. Pienyrittäjät vaativat esimerkiksi Martti Hetemäen verotyöryhmän esittämien alv-korotusten torppaamista, sillä mahdolliset korotukset vaikeuttaisivat pienyrittäjien asemaa entisestään.

- Kaikkein vaikein tilanne on kuluttajasektorilla toimivilla yrityksillä, joiden on hyvin vaikea siirtää alv-korotuksia hintoihin. Tällöin korotuksissa on suoraan kyse yrittäjän työn verottamisen kiristämisestä, Jyrkiäinen sanoo.

Myös yrittäjien sosiaaliturvan ja konkurssilainsäädännön uudistaminen nousee vaatimuslistalle.

- Suomeen tarvittaisiin uusi konkurssilaki. Mallia tulisi ottaa Yhdysvalloista niin, että konkurssin jälkeen yrittäjä ei ajautuisi 15 vuoden velkavankeuteen, vaan omaisuuden menettämisen jälkeen olisi madollista aloittaa puhtaalta pöydältä, Jyrkiäinen sanoo.

Lähteet: YLE Uutiset / Matti Keränen