Isä Slava: "Ylösnousemus on uskon lähde."

Pääsiäinen on ortodoksisen kirkkovuoden korkein juhla. Pääsiäistä edeltää suuri paasto, joka alkaa laskiaissunnuntain jälkeisenä maanantaina ja jonka alkuvaiheessa ei syödä lihaa eikä toisesta viikosta alkaen myöskään maitoruokia. Pääsiäisjakson huippukohta on pääsiäissunnuntaita edeltävän yön jumalanpalvelus, jonka riemukas sanoma on: Kristus on nousut kuolleista.

pääsiäinen
Isä Slava
Lapin ortodoksisen seurakunnan kirkkoherra Isä Slava. Yle / Sauli Antikainen

Paasto päättyy. Pääsiäispöytään kuuluu muun muassa pasha, paaston aikana säästyneistä rahkasta, kermasta ja kananmunista valmistettu makea herkku, ja erityinen pääsiäisleipä. Ne on tapana viedä siunattavaksi kirkkoon.

-Pääsiäinen on Kristuksen ylösnousemusjuhla. Kiirastorstaina ja pitkänäperjantaina muistamme vielä Kristuksen kärsimystä, mutta siihen ei pääsiäinen lopu vaan vasta alkaa. Sunnuntaina on se yö jolloin kajahtaa, Kristus nousi kuolleista ja me vastaamme, totisesti. Näin me tervehdimme toisiamme pääsiäisenä, sanoo Isä Slava, Lapin ortodoksisen seurakunnan kirkkoherra.

Ortodoksien perinteestä on omaksuttu aineksia Suomen luterilaiseenkin pääsiäiseen, esimerkiksi palmusunnuntainen virpominen, pasha ja viime aikoina myös ristisaatto.

Suomen ortodoksinen kirkko noudattaa gregoriaanista kalenteria ja viettää pääsiäistä samaan aikaan kuin luterilainen kirkko, mutta muiden maiden, esimerkiksi Venäjän, ortodoksit juhlivat pääsiäistä ja muita kirkkkovuoden juhlia vanhan, juliaanisen kalenterin mukaan.

Lähteet: YLE Lappi / Jarmo Siivikko