Suomen ja Saksan hintaeroja selittävät erilainen verotus ja asuntolainoitus

Suomen korkea hintataso esimerkiksi Saksaan verrattuna ei ole tutkijan mukaan selitettävissä työmarkkinoiden joustavuudella. Humboldtin yliopiston taloustieteen professori Michael Burda arvioi verotuksen ja suomalaispankkien toiminnan asuntomarkkinoilla vaikuttavan suuriin hintaeroihin kahden tasavahvan maan välillä.

Ulkomaat
Andreas Borst. ajaa taksia Berliinissä.
Berliiniläisen taksinkuljettaja Andreas Borstin nettoansiot ovat noin tuhat euroa kuukaudessa.YLE

Euroopan suurimmassa taloudessa Saksassa eläminen on selvästi halvempaa kuin Suomessa, vaikka maiden palkkataso on suurinpiirtein yhtä korkea.

- Näin sitä tehdään rahaa Saksassa, aivan toisin kuin Suomessa, sanoo ravintoloitsija Giorgio Bela vastaanottaessaan kuuden hengen seurueen laskun.

Bela pitää italialaisravintolaa Berliinin keskustassa ja asiakkaita riittää. Hinnat ovat suomalaisittain hämmästyttävän halvat - laadukas pasta-ateria maksaa kuusi ja puoli euroa.

Markus Trüber omistaa puolestaan parturiliikkeen. Kilpailu Berliinissä on kovaa - halvimman hiustenleikkuun saa jopa viidellä eurolla.

- Kymmenenkin euroa on vähän, mutta sen kanssa jo pärjää, se oli aiemmin meidänkin hintamme, sanoo Trüber, joka itse laskuttaa asiakkaalta nykyisin 18 euroa.

Kolme euroa 20 senttiä, sillä lähtee taksi matkaan Saksan pääkaupungissa Berliinissä. Kuljettajan nettoansiot jäävät noin tuhanteen euroon kuukaudessa.

- Tilanne pahenee koko ajan. Takseilla bensiinikulutkin ovat nykyään niin korkeat, sanoo taksinkuljettaja Andreas Borst.

Työelämän joustot eivät selitä eroa

Suomen ja Saksan palkkataso on suurin piirtein yhtä korkea. Miksi hinnat voivat sitten olla niin kaukana toisistaan?

Suomenkin tilanteeseen perehtynyt Humboldtin yliopiston taloustieteen professori Michael Burda tyrmää ajatuksen, että asia selittyisi Saksan joustavilla työmarkkinoilla.

- Saksassa alettiin ottaa käyttöön joustoja vasta vuonna 2004. Suomen korkea verotus ja sosiaaliturva sekä Saksaa vahvempi ay-liike johtavat siihen, että palkkaerot ovat pienemmät ja hinnat korkeammat, sanoo Burda.

- Päivittäin käytettäviä tuotteita verotetaan Suomessa raskaammin. Myös Suomen arvonlisävero on korkeampi kuin Saksan.

Tiukka lainananto ehkäisee asuntokuplaa

Kolmen ja puolen miljoonan asukkaan Berliinissä asuminenkin on merkittävästi, ainakin kolmanneksen halvempaa kuin Suomen pääkaupunkiseudulla. Miksi, professori Burda?

- Suomalaiset pankit rahoittavat asunnonostamista paljon helpommin kuin saksalaiset pankit. Suomessa tarvitaan ehkä kymmenen prosenttia omaa rahaa, Saksassa yli kolmannes, Burda selittää.

- Tämän takia muuten Saksassa ei pääse syntymään sellaista asuntokuplaa kuin mitä Suomessa ja Yhdysvalloissa on nähty, sanoo professori Michael Burda Humboldtin yliopistosta.

Lähteet: YLE Uutiset / Pauli Lahti, Berliini