Media syyllistää sairaita

Medialla on taipumus syyllistää vakavasti sairastuneita terveytensä laiminlyönnistä. Tuoreen väitöstutkimuksen mukaan julkisuudessa lyödään myös mielellään hintalappuja eri sairauksille mutta niiden vaikutuksesta yksittäisen ihmisen talouteen puhutaan vain harvoin.

Kotimaa
Nuori tyttö kädet kasvoillaan
Eila Haikarainen / Yle

Tutkija Ulla Järvi on havainnut, että media kertoo mielellään, kuinka kalliiksi esimerkiksi diabetes, masennus tai sydäntaudit tulevat yhteiskunnalle. Potilaiden haastatteluissa talous nousee kuitenkin hyvin harvoin esiin, vaikka vakava sairaus voi viedä sairastuneen ja hänen perheensä taloudelliseen ahdinkoon.

Järvi toteaa väitöskirjassaan, että median näkökulmana on usein se, että "sairas käy kaikkien kukkarolla". Järven mukaan tämä on omiaan lisäämään sairauksiin liittyvää häpeää.

- Kun media vaikenee sairauksien taloudellisista vaikutuksista ihmisten elämään ja pitää esillä vain sairauksien kansantaloudelle aiheuttamia kustannuksia, hyvinvointiyhteiskunnan perusajatus yhteisvastuusta hämärtyy, toteaa Järvi väitöskirjassaan.

Läskisota on hyvä bisnes

Järven mukaan nykyisessä terveyspoliittisessa keskustelussa korostuu yksilön velvollisuus huolehtia terveydestään. Helsingin Sanomien läskikapinaa ja Ylen Elämä pelissä -ohjelmasarjaa tutkinut Järvi havaitsi median katseen kohdistuvan yksilöön. Näin sivuutettiin esimerkiksi elintarviketeollisuuden, työnantajien, koulun, valtiovallan ja jopa terveydenhuollon yhteisöllinen vastuu terveyden edistämisestä.

- Median ansaintalogiikkaan tosin sopii, että ihmiset saadaan syyllistymään ja ostamaan omin varoin kalliita terveyttä edistäviä tuotteita tai palveluita, joita media itse mainostaa. Sota on aina hyvä bisnes ja sota läskiä vastaan erityisen hyvä bisnes, Järvi väittää.

Potilaille ja lääkäreille yhteinen kieli

Järvi antaa väitöskirjassaan kuitenkin myös kiitosta suomalaiselle terveysjournalismille. Vaikeistakin sairauksista, kuten syövästä tai masennuksesta, voidaan nykyisin puhua avoimesti, sillä media on antanut sairauksille sanat.

- Vielä oman työurani alussa 80-luvulla esimerkiksi masennuksesta kertovat lehtijutut olivat useimmiten nimettömien ja kasvottomien potilaiden tarinoita. Syövästä puhuttiin kuiskaten. Kun toimittajat toivat julkisuuden henkilöiden sairaustarinoita median areenoille, rohkaisivat esimerkit muitakin ihmisiä puhumaan, Ulla Järvi toteaa.

Järven mukaan terveysjournalismi on myös edistänyt potilaiden oikeuksien haltuunottoa suomentaessaan ja selittäessään lääketieteellistä terminologiaa. Media on siten rakentanut yhteistä kieltä potilaiden ja lääkäreiden välille.

- Suomalaiset terveystoimittajat ovat koulutettuja ja vastuullisia journalisteja, ja he ovat onnistuneet rakentamaan luottamuksellisia suhteita niin sairauskertomuksensa avaaviin potilaisiin kuin tieteellisiin asiantuntijoihin. Siksi on sääli, että toimituksissa erikoistoimittajuutta on viime vuosina ryhdytty rapauttamaan. Kehitys voi vaarantaa terveysjournalismin korkean tason, Järvi sanoo.

Järven tutkimuksen aineistona ovat olleet muun muassa vuoden 2004 sairausaiheiset tiedotteet, kaksi lääketieteen toimittajien kyselyä, Helsingin Sanomien läskikapina-kampanja, Ylen Elämä pelissä -ohjelmasarja sekä Hyvä Terveys -lehden potilastarinat.

Ulla Järven väitöskirja "Median terveyden lähteillä - Miten sairaus ja terveys rakentuvat 2000-luvun mediassa" tarkastetaan Jyväskylän yliopistossa huomenna.

Lähteet: YLE Keski-Suomi