Hyppää sisältöön

Etelässä jo toinen epätavallinen talvi

Etelä-Suomen toinen peräkkäinen tykkylumitalvi on poikkeuksellinen, sillä tykkylunta on harvoin Keski- tai Etelä-Suomessa. Tykky painaa paljon: parikymmenmetrisessä kuusessa tykkylunta voi olla reilut kolme tonnia.

Tykkylumen massa puun latvassa pistää ohuen männynrungon lujille. Kuva: YLE Raine Martikainen

Yleensä tykkyä muodostuu vaaramaissa Pohjois-Karjalan Kolilta Kainuuseen, Koillismaalle ja eteläiseen Lappiin.

Tykkylumi syntyy kaikista veden kaikista olomuodoista, jotka tarttuvat puihin. Merkittävä tekijä on ilmankosteus.

Avoin meri pitkään jatkuvan pakkaskauden aikana on suuri kosteuden lähde, joka kerryttää nopeasti ja runsaasti puiden taakkaa, sanoo dosentti Risto Jalkanen Metsäntutkimuslaitos Metlasta.

Tykkyä kertyy paitsi puihin, myös kaikkiin ulkoilmassa oleviin rakenteisiin keinulaudoista sähkölinjoihin. Sähkölinjat voivat vahingoittua jo tästä tykkykuormasta ilman päälle kaatuvia puitakin.

Kostea tykkylumi on painavaa. Pyhätunturin päällä sijaitsevaan televisiomastoon kertyi kahden päivän aikana marraskuussa 1993 vajaat 100 tonnia lisäkuormaa alijäähtyneestä vedestä, Metlasta kerrotaan.

Kun Lapissa oli vuonna 1994 mahtava tykkyvuosi, jopa yli 3 000 kiloon kohonneet yksittäisen puun tykkykuormat tulivat alas vasta maaliskuun alkupuolen suojasäillä.

Sähkökatkojen lisäksi tykkylumesta on haittaa metsälle. Puiden latvat katkeavat raskaan painon takia ja puita jopa kaatuu, jos maa ei ole roudassa.

Kaikki lumikuorma ei kuitenkaan ole tykkyä. Tykyn päälle oksille voi kasaantua myös tavallista pakkaslunta, joka ei tartu tykyn tapaan. Kevyt lumi putoaa puusta jo pienellä tuulella, tykky ei.

Pohjois-Suomessa puiden lumitaakkatilanne on normaali. Osasyy on Metlan mukaan Perämeren aikainen jäätyminen.