Hammas auttoi MTT:n muinaisnaudan jäljille

Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen, MTT:n tutkijat Jokioisilla ovat päässeet todellisille suomalaisen maatalouden alkulähteille. Nakkilasta Satakunnasta tehdyn luulöydön ajoitus on varmistanut, että Suomessa harjoitettiin karjataloutta jo yli 3 000 vuotta sitten.

Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus
Muinaisnaudan hammas

Nakkilan Viikkalan arkeologisten kaivausten yhteydessä polttohaudattujen ihmisten paasiarkusta löytyi noin viisi senttimetriä pitkä hammas. MTT kiinnostui asiasta ja tutkimuskeskuksen genetiikan tutkijat onnistuivat kinmuinaisgenetiikan laboratoriossa eristämään hampaasta DNA:ta.

Radiohiiliajoitus puolestaan osoitti, että hammas on kuulunut muinaisnaudalle. Näin MTT ja Helsingin yliopiston ajoituslaboratorion pystyivät yhteistyössä ajoittamaan vanhimman Suomesta löytyneen kotieläimen luun varhaiselle pronssikaudelle.

MTT:n arkeo-osteologi Auli Tourunen sanoo, että kyseessä on vanhin radiohiiliajoitettu kotieläimen ja naudan luu Suomessa.

- Karjatalouden merkitys pohjolassa on ollut erittäin suuri ja varmistanut ihmisten elämistä ja kaiken kulttuurin kehittymistä. Nautaa on aivan varmasti hyödynnetty monella tapaa: maitoa ja lihaa tietysti ja sitten kun viljely kehittyi, siitä saatiin lantaa, arvioi MTT:n erikoistutkija Juha Kantanen.

Naudan hammas oli löytynyt jo 1978-81 tehdyissä kaivauksissa, mutta hampaan luultiin olevan nuorempi kuin muu kaivauksissa löydetty materiaali. MTT:n ja Turun yliopiston FinnARCH-tutkimuksessa tutkijat kuitenkin pääsivät tarkastelemaan Turun yliopiston kokoelmiin talletettua eläinluuaineistoa uudesta näkökulmasta.

Lähteet: YLE Häme