Hämäläiset ovat kovia kulttuurikuntoilijoita

Hämeessä uskotaan, että yleisö löytää maakunnan monipuolisen kulttuuritarjonnan pariin. Samalla kuitenkin entistä helpompi kulttuurin saavutettavuus koetaan tärkeäksi. Ars Hämeen toiminnanjohtaja Sirpa Taulu antaa Kanta-Hämeen kulttuurikunnon kouluarvosanaksi 8,5.

kulttuurit (kulttuurimuodot)
Sirpa Taulu ja Ditte Winqvist
Ars Hämeen toiminnanjohtaja Sirpa Taulu (vas.) ja Kuntaliiton kulttuurin asiantuntija Ditte Winqvist tapasivat Riihimäellä.YLE / Nina Keski-Korpela

Kansallisen Kulttuurikuntopäivän yhteistyöfoorumi järjestettiin perjantaina Riihimäellä. Tilaisuus kokosi yli sata kulttuurivaikuttajaa verkostoitumaan ja keskustelemaan kulttuurista.

Sirpa Taulu ei ole huolissaan yleisön ajautumisesta suuriin kulttuurikaupunkeihin, kuten Turkuun, Tampereelle tai Helsinkiin. Hämeen kulttuurin saralla kuitenkin riittää haasteita.

- Päättäjät, tämä yleinen ilmapiiri, ja rahoitus. Kaikki ihmiset ovat nykyään niin kamalan kiireisiä, niin se, että me saadaan tavalliselle yleisölle mahdollisimman helpoksi ajautua kulttuurin pariin ihan huomaamattakin. Se on hirveän tärkeää. Se haaste on, että näiden pientenkin toimijoiden arkipäiväinen toiminta saadaan pyörimään tällaisinakin aikoina, sanoo Taulu.

- Jos epäilee omaa kulttuurikuntoaan, niin kulttuurikunto.fi -sivun testi kannattaa tehdä. Itse huomasin siinä, että teatteri on jäänyt vähän vähiin, joten rupesin käyttämään Hämeenlinnan Teatterin palveluita. Yllättävästi sitä ollaan aika suppeasti kulttuurintekijät vain sillä omalla alueellaan, tavalliset ihmiset osaavat käyttää palveluja monipuolisesti, sanoo Taulu.

Aivovientiä ei tarvitse pelätä

Sirpa Taulu ei tunne pelkoa kulttuuri- ja taideosaamisen aivoviennistä pois Kanta-Hämeestä tai yleisöjen menettämisestä Turkuun, Tampereelle tai Helsinkiin.

- Käytännössä olen nähnyt, että esimerkiksi Helsingistä tai Espoosta tullaan tänne, Hämeenlinnaan tai Riihimäelle, missä kulttuurilaitosten sijainti rautatieaseman lähellä on hyvä, ja kävellen pääsee joka paikkaan.

Yhteiskunta on pinnallistunut ja kaupallistunut - löytyykö hämäläistaiteilijoilla sanottavaa?

- Taide ja taiteilijat kulkevat pinnan alla olevissa asioissa, sitä pyritään saamaan esille. Yksilöinä yritämme selvitä ja taidehan siinä auttaa selviämään, sanoo Taulu.

Kunnat erilaisia myös kulttuuriratkaisuissaan

Kuntaliiton kulttuurin asiantuntija Ditte Winqvist pohtii, että kulttuuriasioissakin kunnat ovat hyvin erilaisia kooltaan ja ratkaisuiltaan. Kuntien 2000-luvun kulttuuriratkaisut saavat keskimäärin arvosanan seitsemän puoli.

- On ysipuolen kuntia ja kuutosen kuntia, mutta edellytyksetkin ovat erilaiset.

Kuntien kulttuurituki on etenkin pienten paikkakuntien toimijoille elintärkeää. Tuetaanko kulttuuriin suunnatuilla määrärahoilla oikeita asioita?

- Kulttuuri on hyvin paikkakuntakohtainen ala, variaatio on loputon. Kunnat voivat tukea kulttuuria mahdollistamalla sitä, tukemalla toimijoita, katsomalla, että on tiloja. Seiniäkin tarvitaan ja Verkatehdas on hyvä esimerkki, se on saattanut eri toimijat yhteen ja tukee näin toimintaa monella tavalla, kehuu Winqvist.

Winqvistin mielestä kunnassa pitäisi tehdä ratkaisut kulttuuripäämääristä yhdessä ja kirjata ne kunnan kulttuuristrategiaan.

- Koko kenttä yhdessä pohtii, mikä on maalitaulu, jota kohti mennään kukin omia polkujaan. Kunnan strategioissa kun se on, niin päästään pois siitä, että budjettikokouksissa keskustellaan että "kulttuuri vai sosiaali ja terveys", sillä niissä kulttuuri aina häviää. Suunta pitää päättää ennen kuin keskustellaan rahasta.

- Kunnissa puhutaan paljon ennaltaehkäisevästä työstä, ja siinä on kulttuuripalvelut tulleet tapetille. Nyt on paljon kiinni siitä, pystyykö kulttuuripuoli vastaamaan siihen huutoon, muistuttaa Winqvist

Tukea kaikenlaiselle taiteelle

Ditte Winqvist kannustaa kuntia sekä ammattitaiteen että kansalaisten omaehtoisen harrastamisen ja taiteentekemisen tukemiseen.

- Molempia tarvitaan, totta kai ammattitaidetta ja sen tekemisen edellytyksiä pitää tukea, mutta pitää olla myös harrastamista. Ihmiset haluavat yhä enemmän osallistua taiteentekemiseen. Siinä voi olla ammattitaiteilija mukana ja oman osallistumisen kautta ymmärrys ammattitaidetta kohtaan kasvaa.

Opetusministeriön toimintaohjelma "Taiteesta ja kulttuurista hyvinvointia" suuntaa vuoteen 2014. Missä vaiheessa ohjelman toteutuksessa nyt ollaan ja mikä sen merkitys on?

- Nyt on ministeriötasolla selkeästi otettu vastuuta, ja jotta tämä toiminta saadaan menemään mukaan osaksi arkea, niin se vaatii rakenteita ja tahtotilan määrittelyä, ja tämä ohjelma on siinä uraauurtava. Olemme Pohjoismaissa pisimmällä tässä, ei näin määrätietoisesti ole viety asioita eteenpäin missään. Toimintaohjelmassa on 18 ehdotusta ja ihan hyvin ne etenee, sanoo Winqvist.

Uskotko suomalaisten kuntien ja kulttuurin vahvuuteen selviytyä ja löytää keinot ja rahat kulttuurivision toteuttamiseksi, eli että "Jokaisella on oikeus ja tasa-arvoinen mahdollisuus itse tehdä taidetta ja osallistua kulttuuritoimintaan"?

- Kyllä uskon, olen optimisti, uskon, että sitä ymmärretään. Siihen tarvitaan meidän kaikkien yhteisiä ponnistuksia ja paljon enemmän yhteistoimintaa. Uskalletaan rikkoa rajoja, lähteä yhteistyöhön yllättävienkin tahojen kanssa ja saada mukaan uusia tahoja ja ihmisiä. Uskon, että kulttuurilla on tulevaisuutta myös suomalaisissa kunnissa.

Lähteet: YLE Häme / Nina Keski-Korpela