Naudanhammas muuttaa historiaa

Hautaröykkiöstä löytynyt naudan hammas kirjoittaa suomalaisen karjanhoidon historiaa uusiksi. Nakkilasta löytyneen hampaan avulla on pysytty todistamaan, että karjaa on pidetty Suomessa jo pronssikauden alussa 3000 vuotta sitten.

lehmät
Naudan hammas 3000 vuoden takaa.YLE / Samuli Holopainen

Aikaisemmin varmat merkit karjanhoidosta ovat olleet liki 1000 vuotta nuorempia. Hammas on samalla koko Suomen vanhin kotieläimen luulöytö.

- On tämä hieno asia, meidän alalla historiaa kirjoitetaan tavallaan uudestaan, kertoo leveästi hymyilevä arkeo-osteologi, eli muinaisiin luihin erikoistunut tutkija Auli Tourunen.

Nakkilan Viikkalan hautaröykkiöstä löytynyt kuollessaan parivuotiaan naudan hammas siirsi varman merkin suomalaisen karjatalouden alottamisesta kertaheitolla tuhat vuotta kauemmaksi.

- Karjatalouden aloittaminen on ollut iso yhteiskunnallinen murros. Se mahdollisti ihan toisenlaisen yhteiskunnallisen rakenteen, mitä metsästäjä, keräilijä kulttuuri. Siltä kannalta tällä löydöllä on suuri merkitys suomalaisen yhteiskunnan tutkimiseen, Tourunen kertoo.

Vanhat löydöt uuteen syyniin

Ennen luultiin, ettei Suomen happamassa maaperässä voi säilyä näin vanhoja luita. Pronssikauden alusta, eli 3000 vuotta sitten tehtyjen hautalöytöjen kaivauksissa onkin menneinä vuosina jätetty tarkemmitta tutkimuksitta luulöydöt, koska niitä on pidetty automaattisesti liian nuorina.

Nyt tehty löytö saattaa johtaa hautalöytöjen ja hautojen uuteen tutkimiseen.

- Meilläkin on tämän FinnARCH -hankkeen tiimoilta useita ehdokkaita. Periaatteessa jostakin voi löytyä vielä 1000 vuotta vanhempi luulöytö, Tourunen pohtii.

Nautojen reittiä selvitetään

Jo hampaan säilyminen on harvinaista, mutta harvinaisempaa on pystyä eristämään siitä DNA:ta.

Geenimateriaalin avulla taas pyritään muun muassa selvittämään, mistä karja on historian hämärässä Suomeen saapunut, kertoo FinnARCH-tutkimushankkeen johtaja, erikoistutkija Juha Kantanen maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksesta.

- Samalla saamme tietoa, mikälaisia muutoksia ihmisen tekemä jalostus on karjan perimään tehnyt.

Alkukarjan geneettinen kartta auttaisi myös näkemään, onko nykykarjan perimä jotenkin suppeutunut.

- Näkisimme onko tiettyjä perimän alueita, jotka ovat niin köyhtyneitä, että ne tarvitsivat suojelua, Kantanen sanoo.

Suomen Akatemian rahoittama, Turun yliopiston ja MTT:n pari vuotta sitten alkanut yhteishanke jatkaa Suomen alkuperäisnautojen ja -lampaiden geenikartan selvittämistä vuoteen 2012 asti.

- Suomessa muinaisgenetiikan tutkimus on muutenkin harvinaista, eli pioneerityöntekijöitä tavallaan ollaan, Kantanen toteaa.

Lähteet: YLE Turku