Itä ja länsi kohtaavat Luostarinmäen pääsiäispöydässä

Turun Luostarinmäen käsityöläismuseossa on hiljaisella viikolla esillä mielenkiintoinen perinnenäyttely. Karjalainen juhlapöytä runsaine ruokineen esittelee ortodoksista pääsiäisperinnettä erilaisine piirakoineen. Länsisuomalainen pöytä sen sijaan esittelee pelkistetympää perinnettä mämmeineen, uunijuustoineen ja kananmunineen.

Pääsiäisruoat
XB-kirjaimen pashassa ovat kirkkoslaavia ja tarkoittavat "Kristus nousi kuolleista".Yle / Henri Kirkanen

Karjalaisen pääsiäisherkkupöydän on koonnut museovalvoja Tuula Ahtiainen, joka omaa itsekin karjalaiset sukujuuret.

-Isäni on Suistamolta sieltä rajan takaa. Hän ja isoäitini olivat ortodokseja. He noudattivat ortodoksisia tapoja hyvin pitkälti, joten sieltä lapsuudesta niitä omaksuin.

Sultsinoita ja vatruskoja

Ortodoksisen perinteen mukaan paasto kestää 40 päivää ja se on hyvin tiukka säännöiltään. Ei siis ihme, että pääsiäisenä herkutellaan senkin edestä. Smetana ja pasha ovat tuttuja länsisuomalaisillekin. Pöydästä löytyy muun muassa erilaisia marjakiisseleitä ja kokkosia, sekä munalla ja rusinoilla täytettyjä sämpylöitä.

-Karjalanpaistia piti olla pöydässä lähes juhlassa kuin juhlassa. Pääsiäispöydässä sen sijaan pitää olla runsaasti erilaista syötävää. Tästä pöydästä löytyy paljon piirakoita mm. sultsinoita, vatruskoja, pyörösiä sekä suolakurkkua ja säilöttyjä sieniä. Lisäksi tietysti sulhaspiirakoita, joita leivottiin lähes aina niiden helpon ja nopean tekotavan vuoksi. Aivan näin prameata ei lapsuudessa ollut, Tuula muistelee.

Makeaa pitää olla tarpeeksi

Jälkiruokapöytäkin suorastaan notkuu erilaisia herkkuja. Pasha sieltä tietenkin löytyy ja kulitsa, joka on suuri makea leipä erilaisilla täytteillä, sekä korkea ja makea pava. Makeisia ja pikkuleipiä pitää olla ja tietysti myös tsaijua samovaarista. Tärkeitä olivat myös kyrilliset XB-kirjaimet leivonnaisissa. Ne merkitsevät kirkkoslaavissa ”Kristus nousi kuolleista”.

-Kyllähän niissä on reippaasti sokeria ja rasvaa, mutta eikö sitä voi pitkän paaston jälkeen herkutellakin, kun ei aina niin tee, Tuula Ahtiainen naurahtaa.

Kirkkaanpunaiseksi maalatut pääsiäismunat ovat oleellinen osa kattausta. Munahan symboloi uuden elämän syntyä ja kirkkaanpunainen tässä tapauksessa rakkauden ja veren väriä.

Mämmi on lännen herkku

Läntisen perinteen mukainen pääsiäispöytä näyttää lähes vaatimattomalta itäiseen serkkuunsa verrattuna.

-Tämä muurarin talon pääsiäispöytä näyttää kyllä aika vaatimattomalta ortodoksiseen verrattuna, mutta kyllä tästäkin näitä kevään herkkuja löytyy. Pöydässä on tietysti mämmiä, joka alun perin oli pitkäperjantain ruoka. Silloinhan ei saanut lämmittää uunia eikä tehdä mitään töitä, tietää tutkija Maiju Tuisku.

-Tässä on esillä myös sellaisia herkkuja, mitä ei talven aikana saanut. Muun muassa ternimaidosta tehtyä uunijuustoa ja koristeltuja kananmunia sekä tietysti pääsiäislimppu ja maitoa palan painikkeeksi.

Lammas tuli myöhemmin

Mutta missä ovat ne runsaat ja herkulliset verimakkarat ja nykyäänkin suosittu lampaanpaisti lisukkeineen?

- Luostarinmäellä makkaroitakin syötiin jo parisataa vuotta sitten, mutta lammas on myöhäisempää perua. Pääsiäisenä syötiin pääasiassa tuoreita ruokia, joita ei talvella saatu, Maiju Tuisku selvittää.

Kumpaanko pääsiäispöytään tutkija itse mieluimmin istahtaisi pääsiäistä viettämään?

-Läntinen pöytä on niin tuttu tarjonnaltaan, että eiköhän se tuon ortodoksisen pöydän puoleen kallistuisi, Maiju Tuisku aprikoi.

Lähteet: Yle Turku / Henri Kirkanen