Professori: Sikainfluenssarokotteen tehosteainetta ei ollut tutkittu

Professori Timo Vesikarin mukaan sikainfluenssarokote otettiin käyttöön, vaikka tehosteaineen riskeistä ei tiedetty riittävästi. Mitkään kliiniset testit eivät olisi paljastaneet tehosteaineen mahdollista yhteyttä narkolepsiaan, sanoo Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen rokotejohtaja Terhi Kilpi. Asiantuntijat keskustelivat sikainfluenssarokotteesta ja narkolepsiasta TV1:n A-talkissa.

Kotimaa
Rokoteampulli ja neula
YLE

Satu Katran tytär oli 15-vuotias saadessaan sikaifluenssarokotteen. Vajaa kuukausi rokottamisen jälkeen alkoivat kummalliset oireet.

- Sarah rupesi nukkumaan hirveän paljon ja nukahtelemaan koulussakin. Hän näki hirvittäviä painajaisia ja huusi unissaan. Jossain vaiheessa pelkäsin, että tyttäreni on ruvennut käyttämään jotain nappeja, Satu Katra kertoo.

Katran mukaan tyttärelle oli lopulta helpotus, kun oireiden syy selvisi. Päälimmäisinä ovat silti vihan ja katkeruuden tunteet viranomaisia kohtaan.

- Näen vieläkin mielessäni, kuinka rokoteneula painetaan tyttäreni käteen, Katra sanoo.

Tehosteaineen testauksesta kiistaa

Professori TImo Vesikarin mukaan Suomessa käytetyn sikainfluenssarokotteen tehosteainetta oli tutkittu vain lintuinfluenssarokotteen yhteydessä, joka toimi mallirokotteena sikainfluenssarokotteelle.

- Tässä rokotteessa on erilainen tehosteaine kuin missään muussa rokotteessa, ja tätä nimenomaista tehosteainetta ei ollut tutkittu, Vesikari sanoo.

THL:n rokotejohtajan Terhi Kilven mukaan rokotteen käyttöönotossa meneteltiin samoin kuin aina silloin, kun uusi rokote tulee markkinoille. Kilven mukaan mitkään tunnetut testit eivät olisi paljastaneet tehosteaineen aiheuttavan mahdollisesti narkolepsiaa.

- Oli niin epätodennäköistä, että mitään vakavaa haittaa tulisi, kuin nyt yleensä tällaisten asioiden kanssa on totuttu ajattelemaan. Sitä tehosteainetta sinänsä ja tämän kaltaisia rokotteita oli tutkittu kohtalaisen paljon ja käytettykin juuri tuonkaltaista tehosteainetta sisältävää rokotetta varsin laajalti. Tällaista haittavaikutusta kuin narkolepsia ei olisi tullut esille missään kliinisissä testeissä, Kilpi sanoo.

Äiti menetti luottamuksensa

Satu Katra vaatii viranomaisilta vastuunkantoa. Katra vaatii turvaamaan narkolepsiaan sairastuneiden nuorten ja lasten tulevaisuuden muun muassa siksi, että narkolepsia rajoittaa mahdollisuuksia osallistua työelämään.

- Pitäisi olla ihan selvä, kuka korvaa ja mitä korvaa, eikä vanhempien pitäisi joutua miettimään sitä. Meillä ei ole enää luottamusta viranomaisiin. Tyttäreni ei aio enää ikinä ottaa yhtään rokotusta, Katra sanoo.

Lähteet: YLE Uutiset