yle.fi-etusivu

Toimeentulotuki pysynyt samana 20 vuotta

Toimeentulotuki on jäänyt selvästi jälkeen ansiotuloista. Toimeentulotuesta tehtävät vähennykset johtavat usein myös siihen, että käytännössä lapsi voi elättää vanhempiaan.

Kotimaa
Toimeentulotukihakemuksen kaavake.
Aikuisen toimeentulotuen perusosa on vajaa 420 euroa.YLE

Aikuisen toimeentulotuen perusosa, vajaa 420 euroa, on pysynyt samana 20 vuotta. Tutkimusprofessori Olli Kangas Kansaneläkelaitokselta sanoo, että tuki on oikeastaan samana aikana laskenut.

- Perusturvan taso toimeentulotuessa vuonna 1990 oli 418 euroa ja tällä hetkellä se on kuluttajahintaindeksillä muutettuna 417 euroa eli se on reaalisesti vähentynyt euron verran kahden vuosikymmenen takaisesta tilanteesta.

- Samaan aikaan reaaliansiot ovat kasvaneet 41 prosenttia, siten toimeentulotuen perusosa on jäänyt jälkeen 42 prosenttia yleisestä ansiotasokehityksestä, sanoo Kangas.

Kelan tutkimusprofessorin mukaan on poliittisen harkinnan paikka, minkä verran perusturvan jälkeenjääneisyyttä voidaan hyväksyä suhteessa yhteiskunnan muuhun tulotasoon. Kangas kysyy, alkaako jälkeenjääneisyys olla jo perustuslain vastaista.

- Hyväksymmekö, että perusturva on jäänyt jälkeen muusta tulotasosta 40 prosenttia vai hyväksymmekö kenties 60 tai 20 prosenttia vai mikä olisi oikea luku? Näitä kysymyksiä joudutaan pohtimaan tulevalla hallituskaudella.

Poliittis-moraalinen ongelma

Perhetukien uudistuksessa 90-luvulla lapsilisä sisällytettiin lapsen toimeentulotukeen. Siksi lapsilisä vähennetään automaattisesti tästä tuesta. Lapsen tukiosa on 250 - 300 lapsen iästä riippuen.

Kangas pitää lapsilisän vähentämistä toimeentulotuista lähinnä poliittis-moraalisena ongelmana.

- Se on poliittisen legitimiteetin kannalta arveluttavaa, pohtii Kangas.

Toimeentulotukia saavilla lapsilisä ymmärretään nykyisin tuloksi. Muilla kuin toimeentulotukea saavilla lapsilisää pidetään sen sijaan kulukorvauksena ja kaikille kuuluvana etuutena. Erilainen käytäntö nakertaa Kankaan mukaan järjestelmän uskottavuutta ja voi johtaa kaikkien lapsilisien tarveharkintaan tai tehdä ne verotuksen alaiseksi tuloksi kaikille.

- Se saa nyt matkaan keskustelun, että miksi on oikeampaa, että otetaan huonotuloisilta pois lapsilisä, kun hyvätuloiset saavat sitä.

Lapsi voi elättää toimeentulotukea saavaa vanhempaa

Lapsen toimeentulotuesta vähennetään automaattisesti hiukan yli sadan euron lapsilisä ja yksinhuoltajaperheissä myös elatustuki, vähintään valtion maksama hiukan yli sata euroa. Silloin lapsen saama tukiosa on käytännössä jo haihtunut.

Jos elatusapu on suurempi, esimerkiksi satoja euroja, se vähennetään lapsen ja vanhemman yhteenlasketusta toimeentulotuesta. Silloin lapsi elättääkin jo vanhempaansa.

Tutkimusprofessori Kangas arvioi, että lapsilisien vähennystä toimeentulotuesta tuskin poistetaan tulevaisuudessakaan.

- Köyhien määrän poistamisessa on kaksi suuntausta. Toinen korostaa työn lisäämistä ja toinen perusturvaetuuksien korottamista. Mielestäni tarvitaan molempia.

Toimeentulotuesta vähennetään kaikki tulot

Tilapäiseksi ja viimesijaiseksi tarkoitetusta toimeentulotuesta vähennetään kaikki mahdolliset tulot ja tilille tulevat rahat. Toimeentulotuesta vähennetään esimerkiksi lapsen tilapäis- tai kesäansiot tai lapsen saamat rahalahjat, kuten rippilahja. Myös lapsen koulunkäyntiin ottama opintotuki vähennetään.

Lisäksi elämiseen otetut pikavipit tai visa-luotot sekä yksityiset lainat vähennetään toimeentulotuesta, vaikka ne pitää maksaa takaisin. Tosin KHO:n parin viikon takaisen päätöksen mukaan niitä ei tulisi vähentää tuista, mutta päätös on monen mielestä vielä epäselvä.

Lisäksi sosiaalitoimistot käyttävät käsitettä vyörytys, jolla tarkoitetaan sitä, että tulot katsotaan pari kuukautta taaksepäin ja siirretään ylijäämät tulottomille kuukausille. Myös tästä on KHO:n päätös, jonka mukaan näin ei saisi tehdä.

Kunnissa erilaiset perusteet

Eri kunnissa vähennyksiä tehdään erilaisin perustein, arvioi Espoon sosiaaliasiamies Unto Ahvensalmi.

- Kunnat saattavat tulkita säädöksiä erilailla. Kun kaikissa kunnissa on viime vuosina ollut säästöjen etsiminen pinnalla, se on käytännössä näkynyt tiukennuksina niillä ihmisillä, jotka hakevat toimeentulotukea, sitä saa vähemmän kuin ennen.

Pitkäaikaisilla toimeentulotuen käyttäjillä tuki on riittämätön, arvioi Ahvensalmi.

- Toimeentulotuen jälkeenjääneisyys tulee esiin silloin, kun tarvitsee kauan ja jatkuvasti toimeentulotukea.

EU-tilastojen mukaan suomalaisista on köyhiä 14 prosenttia. Köyhyyden kasvu on Suomessa ollut nopeampaa kuin muualla Euroopassa.

Perusturvalla elävistä 80 prosenttia on köyhiä. Tähän joukkoon kuuluu toimeentulotukia saavien lisäksi myös eläkeläisiä ja perustyöttömyysturvalla eläviä.

Lähteet: YLE Uutiset