Kotus penää viranomaisia kirjoittamaan kunnon suomea

Kotimaisten kielten tutkimuskeskus Kotus vaatii tulevalta hallitukselta selkeitä toimenpiteitä viranomaiskielen selkiyttämiseksi. Kotus esittää muun muassa, että valtion virastoihin nimettäisiin kielivastaavat. Nämä voisivat varmistaa, että virastojen tekstit ovat kansalaisille ymmärrettäviä.

kulttuuri

Nykyisellään viralliset tekstit vilisevät laista peräisin olevaa hallintoterminologiaa, mikä saattaa avautua vaikeasti muille kuin lainsäädännön ammattilaisille.

Kotus muistuttaa, että asiallisella ja ymmärrettävällä kielenkäytöllä on suuri merkitys kansalaisten oikeusturvalle. Se esittää, että seuraavalla hallituskaudella virastoihin nimettäisiin kielivastaavat, jotka valvoisivat sitä, että suomen kieltä käytetään kunnolla.

Tällä haavaa kansalaisille saatetaan postittaa kirjeitä, joita ei ole kirjoittanut elävä olento laisinkaan, kertoo erikoistutkija Aino Piehl.

- Monet paljon tekstiä tuottavat viranomaiset antavat tietojärjestelmien hoitaa asian. Silloin tekstin kokoaja valitsee järjestelmästä tiettyjä fraaseja, jotka asettuvat peräkkäin erillisinä "palikoina". Teksti tulostuu mahdollisesti jossakin muualla, menee kirjekuoreen ja lähtee asiakkaalle ilman, että kukaan ihminen on kirjoittanut sitä alusta loppuun.

Tällaiset tietojärjestelmät ovat Piehlin mukaan vanhoja.

- Niiden suunnittelussa ei myöskään ole ollut kielen asiantuntijaa mukana, hän muistuttaa.

Kotimaisten kielten tutkimuskeskus järjesti maanantaina keskustelutilaisuuden, jossa se kuuli puolueiden näkemyksiä virkakielen parantamisesta. Tilaisuudessa keskusteltiin muun muassa siitä, riippuuko tilanteen korjaaminen rahasta, asenteista vai molemmista.

- Varmasti se johtuu molemmista. Tietyisti tässä tilanteessa rahat ovat tiukalla, mutta jos ajatellaan, että muutaman ihmisen palkkaamisella voitaisiin vaikuttaa monien ihmisten elämään, niin panostus varmasti kertautuisi, Piehl sanoo.

Esimerkiksi Kelassa on huomattu, että puhelimitse tapahtuvat tiedustelut kirjeiden sisällöstä ovat vähentyneet, kun kirjeiden tekstiasua on tehty ymmärrettävämmäksi.

Lähteet: Radion kulttuuriuutiset / Iira Hartikainen