Kjell Westön Missä kuljimme kerran näyteltiin tv-sarjaksi ja elokuvaksi

Kjell Westön Finlandia-palkittua romaania Missä kuljimme kerran työstetään parhaillaan elokuvaksi ja tv-sarjaksi. Kuvausprojektista tekee harvinaisen se, että elokuva kertoo eri tarinan kuin televisiosarja. Tuotannot ovat herättäneet kiinnostusta Etelä-Amerikassa asti.

kulttuuri
Kuvaaja kuvaa näyttelijöitä.
Missä kuljimme kerran -elokuvaa kuvattiin sankassa lumisateessa Helsingin Senaatintorilla tammikuussa 2011.Yle

Missä kuljimme kerran on kirjana lähes 600-sivuinen suurten tunteiden värittämä ajankuvaus viime vuosisadan alun Helsingistä.

Koska ajatus koko tarinan tiivistämisestä elokuvaksi tuntui mahdottomalta, tuotantoyhtiö Helsinki-filmi päätyi Suomen oloissa harvinaiseen kaksoisratkaisuun. Nyt tv-sarja kattaa romaanin tarinan laajemmin, kun taas elokuva keskittyy kahden päähahmon Allun ja Lucien rakkaustarinaan, kertoo tuottaja Aleksi Bardy.

- Minkään elokuvan minuutit eivät olisi riittäneet siihen, että Westön romaanille ominainen henkilöiden ja aikakausien rikkaus olisi saatu kokonaan välitettyä. Tv-sarjassa voimme sen sijaan pitkälti kertoa saman tarinan, mikä romaanissakin on. Elokuvassa menemme sitten vähän syvemmin yhteen osaan tästä kokonaisuudesta, Bardy kuvailee.

Ruotsissa esimerkiksi Stieg Larssonin Millenium-trilogiaa ja Henning Mankellin Wallandereja on filmatisoitu samaan tapaan.

Missä kuljimme kerran -tuotantojen ohjaaja Peter Lindholm ei ole aiemmin ollut mukana vastaavassa.

- Yleensähän tehdään niin, että vähän epätoivoisesti leikataan jokin laaja materiaali elokuvateattereihin, siis sama tarina. Mielestäni tämä on kuitenkin järkevämpi tapa, Lindholm sanoo.

Ruotsinkielinen tarina ruotsinkielisistä

Andreas af Enehielm näyttelee sekä tv-sarjassa että elokuvassa työväenmies Allu Kajanderia. Westön romaanin henkilöhahmot ovat suomenruotsalaisia, joten myös elokuvan dialogi käydään ruotsiksi.

Enehielm toivoo, ettei se karkota suomenkielistä yleisöä. Hän muistuttaa, että samoja kielikahinoita kuin tänä päivänä käytiin myös sata vuotta sitten.

- Niitä käsitellään siinä myös. Toivon todellakin, ettei ruotsin kieli elokuvassa häiritse ketään. Puhumme myös vähän saksaa, englantia ja suomea. Oma roolihahmoni ei puhu paljon mitään, joten se ainakin sopii kaikille, af Enehielm naurahtaa.

Tuotanto maksaa lähes kolme miljoonaa euroa. Merkittäviä rahoittajia ovat Suomesta Yleisradion ruotsinkielinen televisiokanava FST sekä Svenska Kulturfonden ja Ruotsista yleisradioyhtiö SVT. Tuottaja Aleksi Bardyn mukaan ruotsi valikoitui kieleksi kuitenkin puhtaasti taiteellisista syistä.

- Kielen valinta ei ollut rahoitustekninen kikka, vaan lähti siitä, mikä on tarinalle oikein. Missä kuljimme kerran on ruotsinkielinen tarina, ja meillä on vakaa käsitys siitä, että suomalaiset hyväksyvät paremmin teoksen, jos se on autenttinen. Romaanihan kertoo ruotsinkielisistä ihmisistä, Bardy sanoo.

Näyttelemisen tapa ei eroa

Molemmissa tuotannoissa roolihahmoja esittävät samat näyttelijät, joskin elokuvassa heitä on hieman vähemmän. Ohjaaja Peter Lindholmin mukaan näyttelemisen tapa ei eroa tv-sarjassa ja elokuvassa.

- Meillä on ihan sama tapa näytellä kummassakin. Näyttelijät elävät roolinsa, ja he vain siirtyvät elokuvassa uusiin vaiheisiin, joihin löytyy pohja kirjasta, Lindholm kertoo.

Myös Andreas af Enehielm sanoo, ettei näyttelemisessä ollut eroa sarjan ja elokuvan välillä.

- Myös sarja on hyvin elokuvallinen ja korkealaatuinen. Omalla kohdallani ehkä suurin ero on se, että elokuvaan aikuistuin yli kymmenen vuotta, mutta sekin oli ehkä enemmän maskeeraajan ja puvustajien haaste.

Myös ennen oltiin nuoria

Tv-sarja on tässä vaiheessa ennakkomyyty puolentusinaan maahan, muun muassa Sloveniaan, Tsekkiin sekä eteläamerikkalaiselle televisiokanavalle.

Tuottaja Aleksi Bardy uskoo, että kertomus kiinnostaa sen universaalin tarinan vuoksi. Kjell Westötä on myös kännetty useille kielille.

- Joissakin maissa Westön tuotanto on ollut jopa pienimuotoinen hitti, joten se on tietenkin auttanut paljon levitystä. Westölle tärkeä teema on se, miten aika vaikuttaa ihmisiin. Missä kuljimme kerran on tarina ajasta, ystävyydestä, rakkaudesta, haaveista ja pettymyksistä. Ne toimivat kaikkina aikoina kaikissa paikoissa, Bardy uskoo.

23-vuotias Andreas af Enehielm ei kokenut eläytymistä 1900-luvun alun sotavuosiin ongelmallisena.

- On mielenkiintoista, että vaikka sota oli käynnissä, niin ihmiset elivät omaa tavallista elämäänsä ja yrittivät tehdä siinä parhaansa. Elämän piti jatkua. Tänä päivänä on erilaisia ongelmia, mutta uskon että ihmisten on helppo samastua tämänkin tarinan draamaan.

Missä kuljimme kerran -elokuva saa ensi-iltansa joulukuussa. Tv-sarja nähdään FST 5 -kanavalla myöhemmin.

Lähteet: Radion kulttuuriuutiset / Iira Hartikainen