Luolamiehen geeneillä ei maitoa juoda

Laktoosi-intoleranssi eli se, ettei siedä maitosokeria, on hyvin yleistä. Suurin osa maailman väestöstä ei siedä laktoosia, vaan "raa'an" maidon nauttimisesta on seurauksena erilaisia ikäviä oireita, kuten turvotusta ja ilmavaivoja. Suomi kuitenkin muodostaa poikkeuksen: noin 83 prosenttia suomalaisista aikuisista kykenee käyttämään maitoa ravinnokseen ainakin jossain määrin.

terveys
Lapset kilistelevät maitolaseilla.
Suurin osa maailman aikuisväestöstä ei siedä maitotuotteita.YLE / Mika Kanerva

Turun yliopiston evoluutiogenetiikan ja -fysiologian huippuyksikössä on pureuduttu laktoosin sietämisen mysteeriin. Ihminen sietää maitoa, kun ruuansulatuskanavan seinämän pintasolukolla sijaitseva laktaasientsyymi pilkkoo maitosokerin elimistölle sopivaan muotoon. Tuntemattomasta syystä suurella osalla ihmisistä tämä entsyymi vähenee tai häviää imetysajan jälkeen, jolloin maitosokeri ei hajoa.

- Yksilön kehityksessä eri geenit ovat aktiivisia eri kasvun ja elämän vaiheissa. Saattaa olla, että laktaasigeenin on tärkeää toimia juuri siinä vaiheessa, kun nautitaan äidinmaitoa. Joillain yksilöillä tämä jää päälle, toisilla ei, yliopistonlehtori Timo Vuorisalo pohdiskelee.

Maitosokerin sietokyvyn puuttuminen, laktoosi-intoleranssi, ei ole sairaus vaan ominaisuus, muistuttaa puolestaan dosentti Olli Arjamaa.

- Ei sitä tarvitse eikä pidä hoitaa vaan se on ominaisuus kuten mikä muukin. Ne, jotka eivät maitosokeria siedä, eivät ole siis potilaita, hän painottaa.

Maidonjuonnista etua evoluutiossa

Suurin osa maailman aikuisväestöstä ei siedä maitotuotteita. Suomalaisille tyypillinen ominaisuus, että sietää aikuisena maitotuotteita, onkin molekyylibiologian näkökulmasta mainio esimerkki yhden geenin mutaation vaikutuksesta populaatioissa.

- On ollut evoluution kannalta huomattava valintaetu, jos alkeellisissa oloissa on voinut nauttia tuoreena mikrobitonta ja ravinteikasta maitoa saamatta ruuansulatuskanavan oireita, Arjamaa painottaa.

Vuorisalon mukaan maitoa sietäneet yksilöt ovat kenties saaneet jälkeläisensä säilymään paremmin hengissä. Nämä ovat taas tuottaneet jälkeläisiä, joilla on sama geeni, ja tällä tavalla ominaisuus on yleistynyt kyseisessä kulttuurissa.

Maidonsieto vaihtelee maantieteellisesti

Nautakarjan, lampaan ja vuohen maitoa alettiin käyttää osana ihmisravintona Lähi-idässä noin 8 000 - 10 000 vuotta sitten. Maidon käyttö yleistyi eri aikoina ja toisistaan riippumatta usealla eri alueella mm. Euroopassa, Uralilla, Kaukasuksella, Arabianniemimaalla ja Keski-Afrikassa. Kaikilla näillä alueilla tunnetaan omanlaisensa perinnöllinen maitosokerin sietokyky.

Suomi kuuluu niihin maailman maihin, missä on yksi kaikkein korkeimpia laktoosinsietokykyjä. Noin 83 prosenttia suomalaisista aikuisista kykenee käyttämään ainakin jossain määrin maitoa ravinnokseen.

- Nykykäsityksen mukaan molekyylibiologiset tutkimukset osoittavat, että maitosokerin sietokyky olisi syntynyt suurin piirtein Balkanin alueella. Kansainvaellusten mukana se olisi sitten levinnyt muualle, toteaa Olli Arjamaa.

Kaukoidässä ihmiset sietävät hyvin huonosti aikuisena maitoa ja perinteiseen kiinalaiseen ravintoon eivät juustot tai muut maitotuotteet ole kuuluneet lainkaan aikuisena. Maitoa on imetty vain äidistä, Vuorisalo huomauttaa.

Maitoa on juotu Suomessa vasta sata vuotta

Olisi varsin houkuttelevaa ajatella, että suomalaisten maitosokerin sietokyky olisi kehittynyt nimenomaan runsaan maitotuotteiden käytön, ”siedätyksen” kautta. Tutkijat tyrmäävät ajatuksen, sillä tosi asiassa laajempi maidonkäyttö on varsin uusi asia: maitoa alettiin enemmälti käyttää Suomessa aikuisten ravintona vasta satakunta vuotta sitten meijeritoiminnan yleistyttyä.

-1800-luvun jälkipuoliskolle asti nautakarja oli niin huonokuntoista ja niin huonosti syötettyä, että ei maitoa riittänyt ihmisravinnoksi. Jos riitti, niin sitä saivat vain pikkulapset, muistuttaa Timo Vuorisalo entisajan elämän karuudesta.

Miksi juuri meidän ruokapöytäämme maito voi kuulua olennaisena osana? Vastausta täytyy etsiä väestöhistoriasta eli siitä, mihin aikaan väestö on tälle seudulle tullut ja minkälaisilta alueilta on tultu.

-Jos on niin, että laktoosinsietokyky on kulkeutunut tänne tulleen väestön mukana ja karjanhoidolla on ollut täällä muita tarkoituksia kuin maidon tuotanto, niin voi olla, että sen merkitystä suomalaisille on yliarvioitu. Eli meidän laktoosinsietokykymme johtuu siitä, että esi-isämme ovat tulleet niiltä alueilta, joilla sillä on ollut isompi merkitys kuin täällä, toteaa Vuorisalo lopuksi.

Aiheesta lisää: Akuutti TV2:ssa tiistaina 8.2. kello 19.20. Uusinta torstaina kello 15.05.

Lähteet: YLE Uutiset