1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. kulttuuri

Suomalainen sarjakuva täyttää 100 vuotta

Tänä vuonna vietetään suomalaisen sarjakuvan 100-vuotisjuhlavuotta. Merkkivuoden kunniaksi Kansalliskirjastossa avautuu Rymyä, raikua ja ärräpäitä – näyttely, johon on kerätty harvinaista materiaalia sarjakuvan varhaisimmilta vuosilta.

kulttuuri
Lähikuva Ilmari Vainion Professori Itikaisen tutkimusretki -sarjakuvan kannesta.
Lähikuva Ilmari Vainion Professori Itikaisen tutkimusretki -sarjakuvan kannesta.YLE

Ensimmäinen suomalainen sarjakuvakirja, Ilmari Vainion käsikirjoittama ja piirtämä Professori Itikaisen tutkimusretki, julkaistiin sata vuotta sitten vuonna 1911. Siitä lasketaan alkaneeksi suomalaisen sarjakuvan virallinen historia, vaikka sen juuret yltävät todellisuudessa esihistoriaan asti, kertoo Kansalliskirjaston näyttelyn käsikirjoittanut sarjakuvatoimittaja Ville Hänninen.

- On mielestäni perusteltua sanoa, että esimeriksi kalliomaalaukset sisältävät sarjakuvallisia elementtejä, Hänninen sanoo.

Kansalliskirjaston vitriineissä hypähtelevät Kieku ja Kaiku, Pekka Puupää ja muumiperhe, mutta myös suuri joukko vieraampia sarjakuvasankareita. Näyttelyyn on haalittu harvinaisuuksia Kansalliskirjastosta, Kansallisesta audiovisuaalisesta arkistosta sekä kustantajien ja keräilijöiden kokoelmista.

Vastinpareja ja isoja neniä

Varhainen suomalaissarjakuva ilmestyi pääasiassa pilalehdissä, joita julkaistiin runsaasti erityisesti 1910-30 -luvuilla. Osa varhaisesta sarjakuvasta oli luonteeltaan poliittista, osa puhtaasti humoristista, kertoo Kansalliskirjaston näyttelyn käsikirjoittanut sarjakuvatoimittaja Ville Hänninen.

- Varhaisissa suomalaisissa sarjakuvissa näkyy perinteisiin vastinpareihin nojaava huumori: lyhyt ja pitkä, lihava ja laiha, tyhmä ja fiksu, tällainen Majakka ja Perävaunu –henkinen parivaljakko, Hänninen kertoo.

Sarjakuva oli käyttötaidetta, ja sen piirtäminen toi leivän pöytään monelle taiteilijalle. Kotimainen sarjakuva kukoisti erityisesti 1920-30 -luvuilla, sillä silloin kansainvälinen tarjonta ei vielä löytänyt tietään Suomeen.

Toisen maailmansodan jälkeen erityisesti yhdysvaltalainen sarjakuva alkoi tulvia Suomen markkinoille. Se vaikutti muun muassa sarjakuvien miljööseen. Maaseudulta siirryttiin vähitellen kaupunkeihin.

Suomalaisen sarjakuvan alkuvaiheen piirrostyylissä näkyy toisaalta saksalaisen kuvakirjan perinne, toisaalta eurooppalaisten pilapiirroslehtien traditio, jossa ihmishahmot ovat karikatyyrimaisia.

- Klassisimmillaan se tarkoittaa isoja neniä, Hänninen kertoo.

Lähteet: Radion kulttuuriuutiset / Sarianna Kankkunen

Lue seuraavaksi