Haja-asutusalue – korpea vai kaupunkia?

Paljon puhutaan haja-asutusalueiden jätevesiratkaisusta, haja-asutusalueiden joukkoliikenteestä ja muista haja-asutusalueiden palveluista. Haja-asutusalueen määrittely ei kuitenkaan ole aivan yksioikoista. Ennen vanhaan haja-asutusalueeksi nimitettiin seutua, jossa 150 metrin säteellä näkyi enintään kolme savua.

haja-asutusalueet
Latoja ja muita rakennuksia pellon takana metsän laidassa.
YLE / Heikki Haapalainen

Kaikilla on jonkinlainen käsitys haja-asutusalueesta. Yksille se merkitsee kaikkia taajaman ulkopuolisia alueita. Toisten mielestä haja-asutusalueella ollaan silloin, jos ollaan joukkoliikenteen ulottumattomissa. Jotkut taas ovat sitä mieltä, että pitää mennä Lapin syrjäseuduille päästäkseen haja-asutusalueelle. Määritelmä onkin moninainen.

- Siihen on olemassa monta vastausta riippuen esimerkiksi siitä, puhutaanko rakennuslain mukaisesta vai käsitteellisestä haja-asutusalueesta, sanoo suunnitteluinsinööri Seppo Nikkanen Lahden teknisestä virastosta.

- Asiaa voi pohtia myös siitä näkökulmasta, onko haja-asutusalueen vastakohta taaja asutus vai asemakaavoitettu alue. Vanhastaan haja-asutusalueeksi nimitettiin aluetta, jossa oli 150 metrin säteellä enintään kolme savua. Neljäs savu muodosti sitten jo taajan asutuksen, jatkaa Nikkanen.

Hän muistuttaa, että käsitteet muuttuvat. Esimerkiksi rakennuslaki puhuu suunnittelutarvealueista eli asemakaava-alueen ulkopuolisista alueista.

- Lahdessa kaikki asemakaavoittamattomat alueet ovat suunnittelutarvealueita, joilla rakennetaan poikkeusluvalla.

Kauneus on katsojan silmässä – myös haja-asutusalueella

Käsitteen moniulotteisuutta kuvastaa myös se, että kukin käyttää sitä omasta näkökulmastaan, omien tarkoitusperiensä mukaan.

- Sitä voi tarkoituksenmukaisuussyistä käyttää niin kuin haluaa omien tarkoitusperiensä tai tilanteen mukaan, pohtii Nikkanen.

Haja-asutusalueen käsitettä voi silti yrittää kiteyttää.

- Lähtisin liikkeelle asemakaavoituksesta. Sen sisällä olevista alueista ei voi puhua haja-asutusalueena. Sitten otettaisiin huomioon se, että vaikka ei ole kyse asemakaavoitetusta alueesta, mutta kyseessä on kuitenkin asutusrypäs, niin puhuttaisiin taajasta asutuksesta. Tässä siis palataan vanhaan määritelmään, että jos 150 metrin säteellä on kolme savua tai vähemmän, voidaan puhua haja-asutusalueesta.

Lähteet: YLE Lahti / Mikko Tuomikoski