Malttia maahanmuuttokeskusteluun

Turussa toimivan Siirtolaisuusinstituutin johtaja Ismo Söderling toivoo, että puolueet välttäisivät kärjistyksiä siirtolaisuuskysymyksissä tulevien eduskuntavaalien alla. Puolueiden johtohenkilöiden olisi hyvä pitää pienimuotoinen Korpilampi-tapaaminen, jossa keskusteltaisiin avoimesti Suomen tulevista väestö- ja maahanmuuttohaasteista, ehdottaa Söderling.

muuttoliike
YLE / Markku Sandell

Hän varoittaa Suomea kopioimasta Ruotsin menettelyä, jossa perinteiset isot puolueet kieltäytyivät etukäteen tekemästä vaalien jälkeen yhteistyötä maahanmuuttokriittisen puolueen kanssa.

- Kaikilla parlamenttiin valituilla puolueilla on oltava osallistumismahdollisuus yhteisiin asioihin. Jos esimerkiksi perussuomalaiset keräävät yli 10 prosentin äänipotin, niin heidän eristämisensä vain lisää katkeruutta ja pahaa mieltä. Nämä äänenpainot on saatava mukaan yhteiskunnalliseen päätöksentekoon, sanoo Söderling.

Turun buddhalaistemppelin tuhopoltto huolestuttaa

Söderlingin mielestä syyskuussa Turussa tapahtunut buddhalaistemppelin tuhopoltto oli huolestuttava signaali siitä, että Ruotsissa jo yleistynyt muukalaisvastaisuus saattaa levitä myös Suomeen.

- Me suomalaisetkin olemme rakentaneet esimerkiksi Amerikan mantereelle työväentaloja, raittiustaloja ja kirkkoja. Ne olivat paikkoja, joissa siirtolaiset tapasivat toisiaan. Ei tällaisissa Turun buddhalaistemppeleiden tapaisissa rakennuksissa ole tämän kummemmasta kyse, Söderling painottaa.

Suomi on löydetty

Söderling muistuttaa, että Suomi tarvitsee enenevässä määrin siirtolaisia. Heitä on jo 200 000 ja lisää tulee.

- Me tarvitsemme lisää siirtolaisia ensi vuosikymmenellä. Vielä kymmenen vuotta me pärjäämme, mutta kun nykyisestä hoivahenkilökunnastakin iso prosentti eläköityy seuraavalla vuosikymmenellä, niin kuka tämän vanhusväestön hoitaa, pohtii Söderling.

Korpilammen henkeä tarvitaan

Söderling perää Suomeen tässä tilanteessa 1970-luvun Korpilammen kokouksen kaltaista keskustelutilaisuutta. Vuonna 1977 tämä seminaari luotsasi Suomea selviämään ensimmäisen öljykriisin aiheuttamasta talousahdingosta. Yhteisen sävelen löytyminen siivitti Suomen 1980-luvun taloudellista nousua.

- Maahanmuuttoon liittyvät työllistämiskysymykset. Suosimmeko työperäistä muuttoa? Meillä on eduskunnassa käsittelyssä uusi kotouttamislaki. Se on aika haasteellinen, koska kunnille tulee uusia vaateita, mutta ei uusia resursseja. Meneekö se läpi esitetyssä muodossa? Kyllä seminaarille aiheita piisaa, luettelee Söderling.

- Jos tällaisessa kokouskutsussa olisi rauhannobelisti, presidentti Martti Ahtisaaren, ulkoministeri Aleksander Stubbin, pääministeri Mari Kiviniemen ja vaikkapa vuoden pakolaisnaisen Nasima Razmyarin allekirjoitukset, niin kutsu kannattaisi ottaa tosissaan, päätää Söderling.

Lähteet: YLE Turku