Työpaikkakiusaamisesta vastuussa koko työyhteisö

Suomi on työpaikkakiusaamisen kärkimaita Euroopassa. Kiusaamista tapahtuu kaikentyyppisissä työpaikoissa. Tutkijan mukaan työpaikkakiusaamisen vähentämisessä pitäisi puhua lainsäädännön lisäksi myös moraalista.

Kotimaa
Työntekijöiden kädet toimiston pöydällä.
Yle

Työpaikkakiusaaminen on koko työyhteisön ongelma, ja koko työyhteisö on myös kiusaamisesta vastuussa, sanoo Helsingin yliopiston psykologian professorin Liisa Keltikangas-Järvinen.

- Ei ole niin, että on uhri ja kiusaaja, vaan aina on sillä tavoin, että ennen kuin kiusaaminen voi tapahtua, pitää olla se suuri joukko, joka taputtaa käsiään tai vähintään kääntää päänsä ja antaa kiusaamisen tapahtua.

Kiusaamisen muodot ovat samat päiväkodeissa, kouluissa ja työpaikoilla: ensin kiusattu eristetään, sitten seuraa kiusatun haukkumista ja pahan puhumista sekä edessä että takana.

Yksi aggressiivisuuden muoto

Kiusaaja voi saada myös lapsenomaisia raivokohtauksia ja tuhota kiusatun omaisuutta ja työtä. Kiusaaminen on Keltikangas-Järvisen mukaan yksi aggressiivisuuden muoto ja aggressiolla on taipumus laajeta, jos se sallitaan.

Kiusaamista tapahtuu kaikilla työpaikoilla. Pitkälle koulutetut voivat olla kekseliäämpiä.

- Ihmisen osaaminen, älykkyys ja tapa toimia ovat eri asioita. Mitä koulutetumpia ja oppineempia ihmiset ovat, sitä ovelampaa on kiusaaminen ja sitä vaikeampaa siihen on puuttua, sanoo professori Liisa Keltikangas-Järvinen.

- Kiusaaminen on yksi vallankäytön väline ja ihmiset haluavat valtaa, hän jatkaa.

Keskustelu ilmapiiristä ei riitä

Kiusaaminen kiistetään lähes aina päiväkodeista työpaikoille asti. Kiusaamisen nostaa esiin tavallisesti uhri. Sen jälkeen uhri yleensä syyllistetään, häntä väitetään huumorintajuttomaksi tai sanotaan, että hän ei kykene pitämään puoliaan.

Keltikangas-Järvisen mukaan on hyvä, että kiusaamisesta keskustellaan, mutta keskustelu työpaikkailmapiiristä ei riitä.

- Vellovat keskustelut, miltä kenestäkin tuntui eilen, tänään ja huomenna, kaikki tällainen vain lisäsi työpaikan ongelmia, kuvailee professori Keltikangas-Järvinen tehtyjä tutkimuksia.

Myöskään pelkät juridiset ja järkiperäiset perustelut eivät yksin riitä kiusaamisen kitkemiseen. Tutkimusten mukaan tarvitaan myös moraalia, solidaarisuutta, vanhanaikaisia käyttäytymissääntöjä ja anteeksi pyytämistä.

- Lopputulos aikaansaantiin sellaisilla käyttäytymissäännöillä, että nyt on käyttäydyttävä ja kokeilussa se, joka oli loukannut, pyysi anteeksi. Aikuisten reaktiot olivat aika yllättäviä ja tutkimustulos oli, että se oli kaikkein tehokkain keino.

- Kun me puhumme aikuisista, me emme yleensä tuo tätä eettistä ja moraalista puolta esiin. Se tuntuu vähän naiivilta ja lapsellisesta. Sen sijaan puhumme työpaikkaviihtyvyydestä. Ikään kuin kierrämme tätä asiaa ja tavoittelemme sitä, että kaikilla olisi parempi olla, Liisa Keltikangas-Järvinen sanoo.

Lähteet: YLE Uutiset