Netinkäytön opastus kuuluu lapsen kasvattamiseen

Lapsella on internetissä monta vaaranpaikkaa edessään. On niin sanottuja tuhmia setiä, kaikenmaailman kaupustelusivustoja ja tirkistelijöiden paratiiseja. Lahtelainen Mannerheimin Lastensuojeluliiton mediakasvattaja Tiina Rintala-Siira tietää, kuinka vanhemmat voivat opastaa jälkikasvuaan netin turvallisempaan käyttöön. Kuinka tarkkaan vanhempien valvovan silmän tulisi seurata lapsen internetissä roikkumista?

lapset (perheenjäsenet)
Yle

Tiina Rintala-Siira on harvinaisuus Lahden seudulla, hän on alueen ainoa mediakasvattaja. Tarvetta mediakasvatukselle ja alan valistajille olisi enemmänkin. Rintala-Siiran mielestä kaikki, jotka ovat tekemisissä lasten ja nuorten kanssa pitäisi saada mukaan.

- Jos joka tuutista tulisi tietoa vaikkapa salasanojen merkityksestä, ehkä viesti menisi perille paremmin.

Omat alushousut ja salasanat

Liiallinen luottamus on usein suuri kompastuskivi. Rintala-Siiran korvissa ei kuulosta hyvältä esimerkiksi se, että nuoret ja lapset antavat toisilleen salasanoja.

- Ethän sinä alushousujasikaan lainaa! Salasana on ihan yhtä henkilökohtainen kuin alusvaatteet, se kannattaa pitää omana tietona, kiteyttää Rintala-Siira.

- Niin kauan kun kaikki menee hyvin ei ole periaatteessa mitään ongelmaa. Mutta sitten kun tulee riita, sä et olekaan enää mun kaveri, seurustelleet tyttö ja poika eroavat, toiselle luovutetulla salasanalla voi tehdä ihan mitä tahansa. Sen käyttöä on vaikea enää estää siinä vaiheessa.

Nettikiusaaminen on myös lisääntynyt. Poliisi kertoo, että heille tulee yhä enemmän ilmoituksia nuorilta siitä, että samanikäiset kiusaavat toisiaan netissä. Yhteydenotto poliisiin tuottaa usein muutoksen, vakuuttaa Rintala-Siira.

- Kun vaan poliisi saa tietää kiusaamisesta ja ottaa puhutteluun tämän lapsen tai nuoren, asia on sillä selvä. Usein kyse on yksinkertaisesti ajattelemattomuudesta tai tietämättömyydestä, ei siitä että oltaisiin pahiksia ja paatuneita. Kun poliisi puuttuu asiaan, se pystytään lopettamaan.

Netti tekee asiat näkyviksi

Kiusaaminen tai asiaton kirjoittelu netissä ei ole vain lapsille ominaista. Myöskään aikuiset eivät aina hoksaa, että mitä tahansa ei voi kirjoittaa toisista ihmisistä netissä, muistuttaa Tiina Rintala-Siira.

- Sosiaalisen median kuten Facebooksin yleistyminen tuo nämä ongelmat näkyvämmiksi. Facebookissahan on ikäaraja 13 vuotta, enkä omia lapsiani sinne päästä, vaikka lasten kavereilta on tullut kaveripyyntöjä.

Siellä asiat tulevat näkyviksi ja voivat tulla niin isoiksi, että lasten pitäisi saada kasvaa vähän, että järkikin kasvaisi.

Yksityisyyden suojaa joutuu aikuinenkin harkitsemaan ja valvomaan tarkasti. Lapselle tämä on vielä vaikeampaa, arvioi Rintala-Siira.

- Se mitä itsestään uskaltaa kertoa riippuu paikasta. Esimerkiksi itse en ikinä laittaisi meidän perheen lasten kuvia Facebookiin. Siellä ei ole edes minusta itsestäni kuvaa, en laittaisi myöskään osoitetta. Työpaikka siellä on ja koko nimi, mutta kyllä aika varovainen sietää olla.

- Lomalle lähtiessä en laita sinne "hyvää lomaa naapurlt, meidän talo on tyhjä seuraavat kaksi viikkoa".

Nettiopastus on osa kasvatusta

Lapsi ohjataan järkevään netinkäyttöön samalla tavoin kuin häntä kasvatetaan muutenkin.

- Netissä on paljon hyviä asioita, siellä pelejä, oppimiseen ja opiskeluun liittyviä asioita. Sen kautta voi olla ihmisiin yhteyksissä. Samalla tavoin kuin ulkomaan matkallakin, on mukava katsoa nähtävyyksi, mutta järki kannattaa pitää yllä.

- Meillä kotona on tietokone sellaisessa paikassa, että kaikki näkee sen. Se ei ole lapsen omassa huoneessa, siellähän sen käyttöä ei pysty valvomaan. Lasten netinkäyttöä ei voi Rintala-Siiran mukaan liikaa valvoa.

- Sellaiselle sivustolle et voi mennä, mitä et voi äidille näyttää, on hyvä perusohje.

Lapselle pitää selittää, että netissä on sivustoja, jotka eivät kuulu lapsen elämään. Lapsen kanssa on tärkeä puhua säännöistä, että pidetään kiiinni ikärajoista eikä lepsuilla niiden kanssa.

- Jos joku on K15, se on K15. Lapsen on paras odottaa kunnes on ikää on riittävästi.

Lähteet: YLE Lahti