Elinsiirtopotilaan on jaksettava odottaa

Useat kymmenet pohjoissuomalaiset jonottavat tällä hetkellä siirtoelintä. Suurin osa heistä tarvitsisi uuden munuaisen. Osa potilaista saattaa päästä elinsiirtoon nopeastikin, mutta joidenkin kohdalla jonotus voi venyä vuosien mittaiseksi.

elimensiirto
Anne Karvinen-Poutanen on odottanut munuaissiirtoon pääsyä jo yli viisi vuotta.
YLE

Oululainen elinsiirtopotilas Anne Karvinen-Poutanen on odottanut munuaissiirtoon pääsyä jo yli viisi vuotta. Hän makaa dialyysilaitteeseen kytkettynä omassa makuuhuoneessaan kuusitoista tuntia joka viikko. Sängyn vieressä huriseva laite toimii elimistöä puhdistavana varamunuaisena, kunnes tilalle löytyy oikea elin.

Karvinen-Poutanen on joutunut turvautumaan dialyysihoitoon vuodesta 2005 asti, jolloin hänen ainoa toimiva munuaisensa, omalta isältä aikoinaan saatu siirrännäinen petti.

- Kaiken kaikkiaanhan se siirtoelin toimi kuusitoista vuotta. Neljä kuukautta elinsiirron jälkeen minulle kehittyi hyljintä, joka muuttui krooniseksi, ja lopulta munuainen huononi siitä hiljalleen, sykäyksittäin.

Siirtoelimistä on jatkuva pula

Yli 400 suomalaista odottaa tällä hetkellä elinsiirtoa, kerrotaan HUS:in transplantaatiotoimistosta, missä vastataan valtakunnallisesti elinsiirtojen koordinoinnista. Suurin osa heistä tarvitsisi uuden munuaisen, mutta jonossa on myös esimerkiksi sydäntä, maksaa tai keuhkoja jonottavia.

Suomessa tehtiin viime vuonna yhteensä 265 elinsiirtoa. Vuonna 2009 elinsiirtoja tehtiin 11 vähemmän. Kaikki siirrot tehdään Helsingissä.

Suomessa on jatkuva pula elinsiirtoon sopivista elimistä. Viime elokuussa muuttuneella elinsiirtolailla tähdätään siihen, että elinsiirtoja saataisiin lisää. Uuden lain mukaan elimiä voidaan jatkossa ottaa aivokuolleilta, mikäli he eivät ole erikseen kieltäneet sitä. Aiemmin luovutukseen tarvittiin omaisten lupa, jos menehtyneen tahtoa ei tiedetty.

Oma tahto on muistettava ilmaista

Oulun yliopistollisessa sairaalassa uskotaan, että monielinluovuttajien määrä lisääntyy uuden lain myötä selvästi. Tehohoidon professorin, ylilääkäri Tero Ala-Kokon mukaan luovuttajia tulee todennäköisesti olemaan joka vuosi ainakin muutama nykyistä enemmän.

Tähän asti elimiä on saatu luovutukseen keskimäärin viideltä aivokuolleelta henkilöltä vuodessa.

- Kyseessä on merkittävä muutos siksikin, että tämä vie vainajan omaisilta suuren paineen pois. Nyt tässä tilanteessa on erittäin tärkeää, että jokainen elinluovutusta vastustava ilmoittaa kantansa eläessään. Sitä miettiessä on taas hyvä muistaa, että elinsiirto on monelle vakavasti sairaalle ainoa mahdollisuus jatkaa elämää.

Siirtoelin on mielessä joka päivä

Anne Karvinen-Poutanen on odottanut elintä nyt viisi vuotta ja kolme kuukautta, mutta sitä ei ole löytynyt. Sopivan siirrännäisen etsintää on hankaloittanut se, että edellisestä siirtoelimestä jäi hänen vereensä vasta-aineita.

Elinsiirtopotilaan vointi dialyysin varassa on vaihdellut vuosien aikana laidasta laitaan. Tällä hetkellä se on kehno.

- Varsinkin nyt, kun verenpaine on matala, olo on todella heikko. Mitään ei jaksa tehdä, lepopulssi on korkea ja muutenkin hengästyttää heti, kun vähänkin liikkuu, Karvinen-Poutanen huokaa.

- Iloinen luonne helpottaa jaksamista, mutta onhan tämä rankkaa. Jotenkin sitä vain huomaa vuosi vuodelta luovuttavansa enemmän, mutta toivon tietenkin silti, että se sopiva munuainen vielä joskus löytyy. Kyllähän sitä joka päivä odottaa.

Lähteet: YLE Oulu / Kirsi Karppinen