1. yle.fi
  2. Uutiset

Pakarinen nousisi suosioon nykyäänkin

Jos Esa Pakarisen pitäisi luoda uransa uudelleen tänä päivänä, hän olisi yhä suosittu. Näin uskoo perinteentutkimuksen professori Seppo Knuuttila, jolla on Pakarisen tuotantoon elämänmittainen suhde.

Esa Pakarinen
Seppo Knuuttila kirjahyllyn edessä.
YLE / Riikka Heikkilä

Itä-Suomen yliopiston professori Seppo Knuuttila törmäsi ensimmäisen kerran Esa Pakarisen huumoriin 1950-luvulla, kun Lentävä kalakukko -elokuva ilmestyi. Pakarinen teki elokuvassa ikimuistoisen roolin konduktööri Samuli Saastamoisena.

- Se oli minusta niin tavattoman jännittävä ja hauska elokuva samanaikaisesti. Olen nähnyt Lentävän kalakukon muutaman kerran myöhemminkin ja kummallista kyllä, vaikutelma heikkenee vuosi vuodelta, professori nauraa.

Knuuttilan mielestä Pakarisen erityinen ansio oli se, että hän kykeni siirtämään kansankulttuuria ensin iltamalavoille ja myöhemmin elokuviin, televisioon ja äänilevyille.

- Se, että vietämme Esa Pakarisen 100-vuotisjuhlapäivää nyt, on osoitus siitä, minkälainen merkitys miehellä on ollut.

Huumorin juuret ovat Savo-Karjalan rajatorpissa

Esa Pakarinen on sanonut, ettei hänellä ole esikuvia taiteilijoiden joukossa. Hänen komiikkansa ei silti ole koskaan ollut juuretonta: viihde versoo itäsuomalaisesta kansanhuumorista.

- Juuret ovat Savo-Karjalan rajatorpissa ja miesjoukoissa. Esa oli kuullut lapsesta saakka vitsejä ja kaskuja, jotka hän siirsi omaan ohjelmistoonsa. Pakarinen jätti kuitenkin kaikista törkeimmät jutut mökkien pihoille - hieno valinta sekin, Seppo Knuuttila kertoo.

Knuuttilan mielestä juuri Severi Suhonen on hahmo, johon savolainen vääräleukaisuus henkilöityy. Toisaalta Esa ei ollut siviilissä humoristi, vaan ainoastaan loistava näyttelijä, joka omaksui muiden kirjoittamat tekstit ammattimaisesti.

Pakarisen komiikassa ja myös muussa rillumarei-viihteessä rahvaan- ja korkeakulttuurin välinen kuilu oli kestoaihe. Etelän kulttuuriväelle piruiltiin jo Rovaniemen markkinoilla -elokuvassa, mutta erityisesti Hei rillumareissä. Knuuttila huomauttaa, että kulttuurien eroa alleviivataan tänäkin päivänä.

- Kansanhuumorin perusaiheita ovat poliitikot, alkoholi, uskonto ja ulosteet. Eiväthän ne oikein korkeakulttuurin maailmaan istu.

Mistä Esa laulaisi tänä päivänä?

Esa Pakarinen jätti elinaikanaan niin suuren jäljen suomalaiseen viihteeseen, että häntä muistetaan varmasti 100-vuotispäivän jälkeenkin. Mutta mitä Pakariselle tapahtuisi, jos hän joutuisi luomaan uransa uudelleen tänä päivänä?

- Jos ajattelee Esa Pakarisen lapsuutta ja nuoruutta, nälkä opetti hänelle kaikenlaista Joensuun kaduilla. Tänä päivänä hänen elämää ja uran etsimistä olisi ohjattu enemmän, pohtii perinteentutkimuksen professori Seppo Knuuttila.

Knuuttila uskoo kuitenkin, että Pakarinen löytäisi yleisönsä tänäkin päivänä.

- Varmaankin hän olisi yhtä suosittu kuin Jaakko Teppo. Myös lavaestradeita on tänä päivänä paljon. Yksi oma lavasuosikkini on Ismo Leikola, joka on tehnyt laulun Pendolino-junista Meksikon pikajunan nuotilla. Ehkä Esa olisi tehnyt sen tänä päivänä, Knuuttila nauraa.

Lähteet: YLE Pohjois-Karjala / Veli-Pekka Hämäläinen

Lue seuraavaksi