Oivaltamisen riemu siivittää ristikonratkojaa

Hyvä ristikkokynä on yksilöllinen, mutta se on ainakin varmaa, että lyijykynä voittaa kuulakärkikynän, sillä myös pyyhekumi on ratkojan ystävä. Jostain syystä nimenomaan naiset ovat innokkaampia ristikonratkojia kuin miehet, mutta ristikoiden laatijoina miehet ovat enemmistönä.

sanaristikot
Sanasepot ratkovat ristikoita
Tapio Eerola (vas.), Seppo Rosenberg ja Jari Haapa-aho ristikoiden parissa.YLE / Kristiina Lehto

Suomessa hämäläiset ovat vähintäänkin innokkaita ristikonratkojia. Esimerkiksi Kanta-Hämeessä ristikkolehtien osuus kokonaismyynnistä on suurempi kuin muualla, kertoo Rautakirjan viime vuoden tilasto.

Jos ristikoihin hurahtaa, kasvaa nälkä syödessä. Niin on käynyt hämeenlinnalaiselle Tapio Eerolalle, hattulalaiselle Jari Haapa-aholle ja forssalaiselle Seppo Rosenbergille. He ovat suoranaisia sanaseppoja eli Sanaristikoseura Sanaseppojen jäseniä. Eerola on myös seuran puheenjohtaja ja Haapa-aho hallituksen jäsen.

Mikä ristikoissa kiehtoo?

- Oivaltamisen riemu, kun keksii jotakin. Mutta henkilökohtaisesti myös se, että aina oppii uusia asioita, Haapa-aho pohtii.

- Nautinnon saa silloin, kun saa ratkaistua jonkun kohdan, Eerola jatkaa.

Hänen mielestään palkitsevaa on varsinkin vaikeimpien ristikoiden kohdalla se, kun ratkaisee ristikon ja selättää näin ristikon laatijan.

Ristikkokieli elää

Ensimmäinen sanaristikko sanomalehdessä näki päivänvalonsa vuonna 1913 Yhdysvalloissa. Suomeen ristikkoharrastus rantautui vuonna 1925 ja kuvaristikot 1950-luvulla. Kuvaristikot ovatkin Sanaseppojen mukaan aika suomalainen juttu. Vastaavia ei löydy oikeastaan kuin jostain muista pohjoismaista ja Virosta.

Ristikoiden kieli muuttuu siinä missä maailmakin. Uusia vihjeitä ja sanoja tuovat vaikkapa tekniikan kehittyminen, slangi tai vaikkapa englanti.

- Se on yhtenä syynä tuo tietokonekieli, sieltähän kaikki tulee - englannista. Ja nykyään lähes kaikki osaavat englantia, kiitos peruskoulun, sanoo Seppo Rosenberg, vuoden 2003 ristikonratkonnan Suomen mestari ja ristikoiden laatija itsekin.

Apukeinot sallittuja

Ristikoissa on se hyvä puoli, että apukeinot ovat sallittuja. Hakuteoksien rinnalle on tullut internet ja hakukoneet.

Sanasepot haluavat saada ristikkoharrastukseen mukaan myös nuoria. Siksi yhdistys järjestää kevään aikana peruskoulun kahdeksasluokkalaisille oman ristikkokilpailun. Ensimmäisen kaseille suunnatun kisan jälkeen kävi ilmi, että nuorissa piilee kykyä ja innostusta ristikoiden ratkaisemiseen.

Sanasepot uskovat ristikoiden pitävän pintansa jatkossakin. Ne lyövät sudokut 6 - 2, nauraa Tapio Eerola.

Lähteet: YLE Häme / Tiina Kokko