1. yle.fi
  2. Uutiset

Lepakkovuosi tuo päivänvaloon yököt ja siipat - katso kuvat

Lepakot horrostavat parhaillaan, mutta niistä kiinnostuneet ihmiset eivät nuku talviunta. Vuosi 2011 on nimetty kansainväliseksi lepakkovuodeksi, jonka tavoitteena on lepakoihin liittyvien ennakkoluulojen hälventäminen ja niiden suojelutilanteen parantaminen.

lepakot
Emma Kosonen

Suomessa nahkasiipiä on tavattu kaikkiaan 13 lajia, mutta näistä vain viittä pidetään runsaslukuisina. Runsaslukuisia ovat pohjanlepakko, vesisiippa, viiksisiippa ja isoviiksisiippa sekä korvayökkö. Maailmanlaajuisesti tieteellisesti kuvattuja lepakkolajeja on yli 1200.

- Suomessa lepakot ovat parhaillaan talvihorroksessa, yleensä jossain maanalaisessa kosteanviileässä paikassa. Niiden herääminen riippuu paljon kevään keleistä. Tyypillisesti ne heräilevät ehkä vapun paikkeilla, mutta aikaisemminkin niitä voi jo lennossa nähdä, kertoo lepakkotutkija Eeva-Maria Kyheröinen Eläinmuseosta.

Lepakot ovat niin kesällä kuin talvellakin hankalia havaittavia. Kyheröinen kertoo, että mikäli haluaa talvella lepakkoja tarkastella, kannattaa kurkata vaikka perunakellariin.

- Pitää kuitenkin varoa, ettei herätä horrostavaa lepakkoa. Eläin voi herätä, jos on pidempään sen vieressä ja nostaa tilan lämpötilaa tai kosteutta, puhumattakaan jos koskee eläimeen. Jos vaan pikaisesti kurkkaa, niin ei siitä suurempaa haittaa ole.

Tarinoita on enemmän kuin tietoa

Kyheröinen kertoo, että lepakkoihin liittyy vielä paljon ennakkoluuloja ja vääriä käsityksiä. Moni esimerkiksi elää yhä siinä uskossa, että lepakot ovat sokeita. Suomen suvessa lepakot eivät myöskään ole ihmistä jahtaavia verenhimoisia otuksia, vaan popsivat yöllä liikkuvia hyönteisiä. Niille maistuvat muun muassa yöperhoset.

- Minua niissä varmasti viehättää se, että niin paljon on vielä asioita, joita voi niistä selvittää. Ennakkoluuloja ruokkii kaiketi niiden elämäntapa: lepakko on yöllä liikkuva eläin, josta on vaikea saada tietoa. Tarinoita ja uskomuksia on ollut tarjolla enemmän kuin tietoa, kuvailee lepakkotutkija.

Kaikki Euroopan lepakkolajit ovat rauhoitettuja ja ne kuuluvat EU:n luontodirektiivin suojaamiin lajeihin.

Viime vuosina tieto Suomen lepakoista on lisääntynyt tutkimus- ja harrastustoiminnan kautta, mutta paljon niistä ja niiden elämästä on vielä ihmiseltä pimennossa. Suomen luonnonsuojeluliiton mukaan jopa lajien levinneisyystiedossa on yhä aukkoja ja eri lajien runsauksista voidaan esittää vain karkeita arvioita.

- Suomen oloissa aika huonosti tiedetään ihan perusasioitakin, vaikkapa talvehtimisekologiasta. Esimerkiksi siitä on vielä melko niukasti tietoa, että mistä kaikkialta lepakoita talvella löytyy, arvioi lepakkotutkija Kyheröinen.

Suomessa lepakkovuoden tapahtumia koordinoivat Suomen luonnonsuojeluliitto ja Suomen lepakkotieteellinen yhdistys.

Lepakkovuoden kevään päätapahtuma on maaliskuussa Helsingissä järjestettävä seminaari. Lepakkovuoteen liittyvän Euroopan lepakkoyön tapahtumissa elokuussa puolestaan useilla paikkakunnilla järjestetään lepakkoretkiä ja luentoja.

Lähteet: YLE Keski-Suomi

Lue seuraavaksi