Venäjän Karjalassa kiistellään Kalevalan alkuperästä

Venäjän karjalaiset väittelevät siitä, onko Kalevala kansanrunoutta vai Elias Lönnrotin luomus. Kalevalan ja karjalaisen kulttuurin informaatiokeskus Juminkeko on osallistunut keskusteluun julkaisemalla kaikki viisi Elias Lönnrotin Kalevalasta muokkaamaa versiota kaksikielisinä eli suomeksi ja venäjäksi.

kulttuuri

Suomalaisen tutkimuksen mukaan Kalevalan säkeet ovat karjalaisia, mutta Lönnrot yhdisti ne juonelliseksi kokonaisuudeksi. - Venäjänkielinen lukijakunta saa nyt mahdollisuuden tutustua eri versioihin ja nähdä, kuinka eepos on eri vaiheissa kehittynyt. Näin tulee ainesta todelliseen keskusteluun, jota käyty tähän mennessä lähinnä juupas - eipäs-linjalla. Innokkaimmat keskustelijat eivät ole lukeneet ainuttakaan Kalevala-versiota, kertoo Juminkeko-säätiön puheenjohtaja Markku Nieminen. Karjalaisten käymä väittely Kalevalan alkuperästä eli siitä, ovatko runot aitoja vai Lönnrotin keksimiä, on käyty aikoinaan läpi myös Suomessa. Sittemmin kansanperinteen tutkijat ovat selvittäneet, että runoista on alkuperäisiä säkeitä yli puolet. Yli kolmasosa on syntynyt Lönnrotin yhdisteltyä säkeitä eri runotoisinnoista. Tekijän itsensä sepittämiä säkeistä on vain kaksi prosenttia. - Ei ole ollut olemassa mitään yhtenäistä suullista eeposta, jossa Kalevalan tapahtumat olisi esitetty samalla tavalla kuin kirjallisessa Kalevalassa. Lönnrot muodosti juonellisen kertomuksen sen kansanrunouden pohjalta, jota hän ja hänen aikalaisensa olivat keränneet, Nieminen toteaa. Kansalliseepos pohjautuu sikermä-Kalevalaan Alun perin Lönnrotinkaan tarkoituksena ei ollut eepoksen laatiminen. Ajatus koota yhteen keskeisistä sankareista kertovat runot syntyi vasta Lönnrotin neljännellä runonkeruumatkalla, kun hän tapasi tunnetun runonlaulaja Vaassila Kieleväisen. Lönnrot päätti yhdistää Lemminkäisestä ja Väinämöisestä kertovat runot sekä vuokkiniemeläisistä häälauluista muokatun sikermän yhdeksi kokonaisuudeksi. Tätä Kalevalan varhaisinta versiota on kutsuttu Sikermä-Kalevalaksi, sen pohjalta laadittua ensimmäistä juonellista versiota taas Alku-Kalevalaksi. Varhaisversioita ei kuitenkaan ehditty julkaista 1800-luvulla, koska Lönnrot halusi parannella kokonaisuutta uusilla runoilla. Lopulta vuoden 1835 Vanha Kalevala syntyi hänen viidennen keruumatkansa tuloksena. Eepos laajeni edelleen Uudeksi Kalevalaksi, joka ilmestyi vuonna 1849. Myöhemmin Lönnrot lyhensi eepoksen vielä Koulu-Kalevalaksi. Kalevala on karjalaisen identiteetin kulmakivi Markku Niemisen mukaan Kalevalan merkitys on Venäjän Karjalassa suurempi kuin Suomessa. - Karjalainen identiteetti pohjautuu Kalevalaan ja sen taustalla olevaan kansanrunouteen. Esimerkiksi kouluissa Kalevala on esillä paljon voimakkaammin kuin Suomessa. Sillä, että Kalevalan eri versioita voidaan nyt lukea venäjäksi, on merkitystä myös suurelle yleisölle, ei vain tutkijoille.

Lähteet: YLE Uutiset