Koe uusi yle.fi

Ampumaurheilijat näreissään poliisin lupahallinnolle

Urheiluampujat ovat joutuneet poliisin hampaisiin aselupaehtojen kiristymisen seurauksena. Ampumaurheiluliitto ihmettelee, miksi jopa kokeneilta maajoukkueurheilijoilta on vaadittu laajoja selvityksiä harrastuksen aitoudesta.

urheilu
Minna Leinonnen ampuu
Minna LeinonenAmpumaurheiluliitto

Ampujien oikeusturvan kannalta ongelmallista on, että poliisi soveltaa uutta aselakia, vaikka se ei ole vielä astunut virallisesti edes voimaan.

Urheiluammunnalla on Suomessa pitkät ja kunniakkaat perinteet. Ampujat ovat tuoneet roppakaupalla mitaleja niin kesäolympialaisista kuin omista arvokisoistaan. Puolustuspoliittisista syistä urheiluammunta on ollut pitkään myös yhteiskunnallisesti arvostettu urheilulaji. Koulusurmien myötä tilanne on kuitenkin muuttunut rajusti ja ampumaharrastuksesta on tullut monille päättäjille kirosana. Ampumaurheiluliiton toiminnanjohtaja Risto Aarrekivi kummastelee, miksi vastuulliset urheiluampujat ovat joutuneet lupia myöntävien poliisien silmätikuiksi.

- Maajoukkueurheilijat, jotka ovat vaihtaneet aseen uuteen malliin, ovat joutuneet yliherkkään tarkasteluun. Kun on esimerkiksi viety kilpailutuloksia näytille harrastuksen todistamiseksi, niin on sanottu, ettei tämä riitä. Minun mielestäni tämä lain tulkinta on vähän koomista, Aarrekivi hämmästelee.

Uuden aselain tarkoituksena on rajoittaa erityisesti käsiaseiden saatavuutta. Tähän pyritään muun muassa hankintaluvan 20 vuoden ikärajan ja vähintään kahden vuoden valvotun harjoittelun vaatimusten avulla. Aarrekiven mukaan joissakin maakunnissa poliisi on soveltanut samoja vaatimuksia myös kivääri- ja haulikkoampujille, mikä on vastoin lakia.

- Sieltä on kantautunut uutisia, että kahden vuoden harjoittelupakkoa on sovellettu myös pitkille aseille, sehän ei lain hengen mukaista ja olemme vähän ihmeissämme, toiminnanjohtaja sanoo.

Uusi aselaki tulee voimaan vasta kesäkuun puolivälissä. Poliisihallituksen mukaan voimassa olevat aseluvat säilyvät ennallaan, eikä niiden haltijoilta vaadita käsiaseidenkaan osalta todistusta aktiivisesta ampumaharrastuksesta.

Paikallispoliisien harjoittama urheiluampujien tiukka seulonta herättääkin liitossa ihmetystä. Ampumaurheiluliitossa on hämmästelty varsinkin sitä, miksi haulikkolupia on myönnetty metsästykseen huomattavasti helpommin kuin urheiluammuntaan.

- Kun henkilöt ovat hakeneet lupaa haulikolle ja sanoneet sen tulevan urheiluammuntaan, niin he ovat joutuneet tarkempaan syyniin. Jos ruksaa metsästyksen, niin sen jälkeen lupa tulee kuin Manulle illallinen, Aarrekivi hymähtää.

Nuorten ampumaurheilun tulevaisuus huolettaa

Erityisen huolissaan Ampumaurheiluliitossa ollaan pistoolilajien tulevaisuudesta, sillä uudet lupatiukennukset vaikeuttavat etenkin nuorten harrastusmahdollisuuksia.

- Kultahippuikäisissä eli alle 14-vuotiaissa se ei näy, koska siellä kilpaillaan ilma-aseissa. Varmasti suurin vaikutus on 18- ja 20-vuotiaissa sekä alle 15-vuotiaissa pistooliampujissa, sanoo liiton nuoriso- ja koulutuspäällikkö Timo Rautio.

Samaa mieltä on valmennuksen johtaja Jari Karinkanta. Hän pelkää, että uudet säädökset saattavat jatkossa estää nuorten kansainvälisten ampumakilpailujen järjestämisen Suomessa.

- Mietitty on moneen kertaan, että jos miten sitten luvat menevät, jos saadaan nuorten kansainväliset kisat ja siellä on myös ruutikisat. Siellä on näitä 16-vuotiaita ampujia. Toimiiko se myös toisin päin eli heillä pitää olla luvat, kun tulevat tänne, valmennuksen johtaja pohtii.

Aselakiuudistuksen keskellä puhuttiin jopa totaalisesta käsiasekiellosta ja urheiluammunnan typistämisestä pelkkään ilma-aseammuntaan. Tällaista tulevaisuuden suuntaa valmennuksen johtaja Jari Karinkanta pitäisi kuoliniskuna koko ampumaurheilulle.

- Meillähän häviäisi tuolloin kokonaan isoja lajiryhmiä, kuten haulikkolajit täysin. Meillähän on ollut se pelko, että mennään kokonaan näihin laser- ja ekoasetyyppisiin juttuihin. Silloin häviäisivät kuitenkin tärkeimmät ammunnan elementit kokonaan eli olosuhteet ja asetestaus.

Ampujat jalkautuivat kouluihin

Ampumaurheiluliitossa ei ole kuitenkaan jääty tuleen makaamaan ja voivottelemaan asevastaista ilmapiiriä. Urheiluammunnan huonoa imagoa on ryhdytty korjaamaan laajan kenttätyön avulla. Lajia on esitelty muun muassa kouluissa ja opettajapäivillä.

- Meillä on ollut parina viime vuonna ampumaurheiluviikko kouluissa toukokuussa. Viime vuonna 14-15 000 oppilasta tutustui ampumaurheiluun, kertoo nuoriso- ja koulutuspäällikkö Timo Rautio.

Urheiluammunnan lähetystyö näyttää tuottaneen osittain tulosta, sillä monet näkyvät yhteiskunnalliset vaikuttajat ovat ryhtyneet lajin puolestapuhujiksi. Entinen huippuhiihtäjä ja kansanedustaja Marjo Matikainen-Kallström on ottanut vastaan ampumaurheiluliiton hallituksen varapuheenjohtajuuden. Kulttuuri- ja urheiluministeri Stefan Wallin on puolestaan kehunut julkisuudessa lajin kasvatuksellisia puolia, kuten kurinalaisuuden ja keskittymiskyvyn opettelua. Kouluilta tullut palaute ampumaurheiluviikoista on ollut varsin myönteistä, kertoo nuorisopäällikkö Timo Rautio.

-Opettajatkin ovat sanoneet, että vilkkaatkin oppilaat jaksavat keskittyä ja tehdä rauhassa sen suorituksen.

Liikunnanopettajien koulutuspäivillä Helsingin Myllypurossa valmentajat saivat lukuisat liikunnanopettajat innostumaan urheiluammunnasta. Lajikokeilun myötä monet lupasivat olla tulevaisuudessa yhteydessä paikalliseen ampumaseuraan lajiesittelyn järjestämistä varten. Ampumaurheiluun suhtautuu myönteisesti myös Seinäjoen lyseon liikunnanopettaja Jussi Parvi.

- Itse olen harrastanut metsästystä ja tuttu laji. Ihan positiivisia kokemuksia, eikä sinänsä mitään vastaan. Nimenomaan kasvattavalla otteella se voi olla yksi hyvä urheilumuoto, Parvi sanoo.

Lähteet: YLE Uutiset / Jan Fredriksson