Fukushiman säteilystä ei suoraa haittaa terveydelle

Japanissa Fukushiman ydinvoimalasta vapautuneella radioaktiivisella säteilyllä ei ole suoraa vaikutusta säteilylle altistuneiden terveyteen. Säteilyturvakeskuksen mukaan säteilyannokset ovat suhteellisen pieniä.

Ulkomaat
Fukushiman ykkösreaktori ennen ja jälkeen räjähdyksen.
Kuvassa näkyy Fukushiman ykkösreaktori ennen ja jälkeen räjähdyksen.EPA / TEPCO

Fukushiman säteilytason on kerrottu olevan noin 20-kertainen normaalitasoon nähden. Suurimmat ydinvoimalan työntekijöiden saamat säteilyannokset ovat olleet noin 100 millisievertiä. Ylilääkäri Wendla Paile Säteilyturvakeskuksesta kertoo, etteivät työntekijät kärsi suorista terveyshaitoista.

Pailen mukaan suoria terveyshaittoja ilmenee, kun säteilyannos on noin 1 000 millisievertiä.

Fukushiman säteilytasoa voidaan suhteuttaa tuttuihin säteilyannoksiin. Esimerkiksi keuhkojen röntgenkuvauksesta potilaalle aiheutuu noin 0,1 millisievertin annos ja tietokonetomografiasta noin 20 millisievertin annos.

Lentokoneessa työskentelevä taas saa vuosittain noin 2 millisievertin annoksen kosmista säteilyä.

Säteilyannoksen kasvaessa sairauden todennäköisyys kasvaa. Jokainen säteilyannos lisää kokonaissyöpäriskiä hiukan, Paile muistuttaa.

Säteilystä suoria ja satunnaisia haittoja

Säteilyn aiheuttamia terveyshaittoja on kahdenlaisia, suoria ja satunnaisia.

Suorasta säteilyhaitasta on kyse, kun kerralla altistutaan suurelle annokselle säteilyä. Suora säteilyhaitta ilmenee palovammana tai säteilysairautena muutamien tuntien tai viikkojen sisällä.

Säteilysairaus on hengenvaarallinen tila, jossa luuydin tuhoutuu ja veren valkosolutuotanto hidastuu tai loppuu. Seurauksena tästä sairastuneen vastustuskyky heikkenee ja hän sairastuu herkästi infektioihin. Lisäksi suoliston limakalvot vaurioituvat ja suolistoon syntyy haavaumia.

Säteilyn satunnaisvaikutukset ilmenevät vuosien päästä altistuksesta. Säteilyaltistus voi johtaa syöpään tai hyvänlaatuisiin kasvaimiin. Myös jälkeläisten geneettiset muutokset ovat mahdollisia.

Suomalaisen vuosiannos noin 3,7 millisievertiä

Suomalaisten keskimääräinen säteilyannos on noin 3,7 millisievertiä vuodessa. Noin puolet tästä annoksesta aiheutuu sisäilman radonkaasusta.

Maaperän sisältämistä radioaktiivisista aineista aiheutuu keskimäärin 30 prosenttia ja säteilyn käytöstä terveydenhuollossa noin 15 prosenttia.

Vuonna 1986 tapahtuneen Tshernobylin ydinvoimalaonnettomuuden laskeumasta johtuva annos on alle prosentin suomalaisten vuosittain saamasta säteilyannoksesta.

Lähteet: YLE Uutiset