Vaikeiden haavojen hoidossa vaaditaan tarkkuutta

Kroonistunut haava on vaikea hoidettava. Hoito saattaa kestää useita vuosia. Pahimmassa tapauksessa koko raaja saatetaan joutua amputoimaan.

haavat (vammat)
Kuvassa hoitajat hoitavat potilaan jalassa olevaa haavaa
YLE / Kalle Niskala
Kuvassa hoitajat hoitavat potilaan jalassa olevaa haavaa
Keski-Pohjanmaalla halutaan vaikeat haavat tehokkaaseen hoitoon. Kuvaus ja leikkaus: Kalle Niskala (kesto: 1:57)

Suomessa vaikeiden alaraajahaavojen hoitoketjuja vasta paikoin luodaan.

Keski-Pohjanmaalla on vuoden alusta lähtien yhtenäistetty hoitokäytäntöjä ja -välineistöä erikoissairaanhoidosta ja terveyskeskuksesta aina kotihoitoon saakka.

Usein vaikea haava syntyy verenkiertohäiriöistä kärsivälle potilaalle, iäkkäälle ihmiselle tai diabeetikolle. Otollinen kohta kroonistuvalle haavalle on jalka. Jos hoito ei ole oikeanlaista tai oikea-aikaista, uhkana voi olla vuosien hoitojakso tai jopa raajan amputoiminen.

Oikeasta hoidosta monia etuja

Ihotautien ylilääkäri Minna Mörtenhumer Keski-Pohjanmaan sairaanhoitopiiristä Kiurusta toteaa, että oikea hoito säästää aikaa, rahaa ja vähentää kärsimyksiä.

-Tärkeintä on, että saadaan haavapotilas oikeaan aikaan oikeaan paikkaan, jotta haava ei pitkity. Kun se pitkittyy, se mutkistuu ja parantumistaipuminen huonontuu.

Hoitoketjun trimmaus on Keski-Pohjanmaalla vasta alussa. Ihannetilanne olisi, jos kaikki haavojen kanssa tekemisissä olevat ammattilaiset saisivat aiheesta koulutusta. Laaja tietojentasaus on kuitenkin kiireiselle hoitoväelle hankala järjestää, harmittelee ylilääkäri Mörtenhumer.

Tulevan polven tilanne on parempi: Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulussa on nykyään jo oppiaineena haavanhoito.

Synkkä ennuste jatkosta

Arvioiden mukaan suomalaisista 1-4 prosenttia kärsii vaikeista alaraajahaavoista. Jatkossa odote on tätä synkempi, kun diabetes yleistyy ja väestön keski-ikä nousee. Diabetes heikentää verenkiertoa ja korkea ikä taas tuo usein mukanaan laskimoverenkierron häiriöitä.

Auktorisoitu haavahoitaja Anne Tunkkari Kokkolan kaupungilta luettelee, että vaikea alaraajahaava voi tulla monen tekijän summana. Henkilöllä voi olla verenkiertohäiriöitä jalassa, joista ehkä on merkkinä pigmentaatio eli ihon värimuutos.

- Kun sellainen jalka tölväisee jonnekin niin, että siihen tulee haavauma, joka ei lähde paranemaan vaan huononee, niin sitten muodostuu krooninen haavauma.

Omalääkärin pakeille

Jos hoitoketjua on nyt tehostettu, kenen puoleen haavaansa potevan kannattaisi kääntyä? Anne Tunkkarin mukaan omalääkäri on ensimmäinen etappi.

- Neljä viikkoa tai pitempään auki olleet haavat luokitellaan kroonisiksi, diabeetikoilla jopa kaksi viikkoa, jos taustalla on iskeeminen vaurio. Pitää mennä mahdollisimman nopeasti oikeaan paikkaan hoitoon ja omalääkäri päättää lähetteestä eteenpäin, neuvoo Tunkkari.

Kentällä työskentelevän hoitohenkilökunnan apuna on uusi digikuvatekniikka. Potilaan ei tarvitse ravata lääkärillä, ja hoitaja saa lääkäriltä neuvoja nopeasti sähköpostilla, kun haavasta voidaan ottaa laadukas kuva.

- Valokuvat palvelevat todella hyvin haavan paranemispropsessin seurannassa. Kun haavaan on tehty diagnoosi ja paranemista seurataan, valokuvat toimivat todella hyvin siinä. Pelkän haavakuvan perusteella voi lääkäri tehdä arviota, jatketaanko samalla linjalla, vai tarvitaanko poliklinikkakäyntiä, kiittelee Tunkkari.

Auktorisoitu hoitaja

Anne Tunkkari itse on aikanaan lähtenyt hakemaan tietoa haavanhoidosta. Nyt hän on Keski-Pohjanmaan ainoa auktorisoitu eli tietyt laatukriteerit täyttävä haavahoitaja.

Titteliin on tarvittu muun muassa paljon opiskelua. Nimike pysyy voimassa vain päivittämällä tietämys kolmen vuoden välein.

Lähteet: YLE Keski-Pohjanmaa