1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. energia

Sananen – Energistä ja hyvää huomenta

Japani on nousevan auringon maa. Harmittavaa, että auringosta saatava energia ei riitä mihinkään. Kun pienelle saarivaltiolle rakennetaan melkein kuusikymmentä ydinvoimalaa, siinä saa ihminen ihmetellä minkälaisia meistä on tullut. Mihin tarvitsemme niin paljon energiaa? Maailmahan on jo rakennettu.

Mies ja pieni muna. Kuva: YLE Keski-Suomi / Sanna Pirkkalainen

Ilman energiaa ei tule mitään. Ei jaksaisi nostaa hamsteria lattialta, ei saisi lämmintä ruokaa eikä pääsisi Kouvolaan mummolaan kylään. Jos ei olisi energiaa, tehdas ei painaisi ämpäreitä thaimaalaisille marjanpoimijoille, jääkiekkoilijat eivät liikkuisi kaukalossa mihinkään eikä mistään löytäisi vessapaperia. Ilman energiaa televisioruutu olisi musta. Elämällä ei olisi tarkoitusta.

Mutta se on surullista, että ihmisellä on taipumus liioitella. 55 ydinvoimalan jälkeen tarvitsemme vielä yhden, koska haluamme aloittaa sähköurheiluautojen valmistuksen. Kun ajamme sähköisellä urheiluautolla ydinvoimalaan töihin, meillä on puhdas omatunto, rauhallisella äänellä puhuva navigaattori ja hyvä fiilis. Vähän korpeaa hopeanuolen hiljainen käyttöääni. Sitä varten ipod syöttää korviimme tuoteperheeseen kuuluvaa murinaa. Napit ovat muurautuneet korviimme valmiiksi. Lady Gaga saa hetkeksi väistyä energisemmälle äänimaisemalle.

Keskimäärin ihminen on tykännyt katsella pitempään ei-synteettisiä ilmestyksiä kuin synteettisiä. Aamusarasteinen Keitele verkkaisine soutajineen tai ilta-aurinkoinen Västäräkki pesänrakennuksessa ovat miellyttäneet tanakammin kuin uuden voimalan silhuetti – tehokkuuden puksuttava maamerkki. Olisiko kyse siitä, että on olemassa harmoniaa. Tilaa, jossa elämä ja oleminen on oikeassa mittakaavassa käytettyihin resursseihin nähden. Joku tekee jotain ja sitten tulee nälkä ja sitten pitää ottaa nokoset. Ydinvoimalat edustavat liioittelua. Jatkuva fyysinen kasvu ei ole mahdollista ihmiselle eikä taloudelle. Koko Suomea ei pidä kytkeä lattialämmitykseen.

Maapallon tulevaisuutta on vaikea ennustaa. Meillä on melkein kaikkea liikaa. Paitsi joillakin ei ole mitään. Oikein pitkässä juoksussa eroilla on taipumus tasaantua. Luonto tekee yllätyksiä. Silloin kun sille sopii ja aina ihmisille huonoon aikaan. Varsinkaan pörssi ei tykkää yhtään kun tehtaita huuhtoutuu ja kaikki osoittautuu ei-pysyväksi.

Meidän pitäisi ajatella viisi minuuttia ihmisotuksen vaelluksen loppumista joskus täällä Telluksella, meidän maallisen osuutemme Grande Finalea. Voiko se viimeinen ihminen ähkäistä jätevuoren laelta: Tää meni hyvin! Kiitos hyvästä elämästä. Tää oli tämmönen käyttöliittymä.

Jälkeenjääneet eläimet saavat ihastella aikaansaannoksiamme. Laaksoittain harmaata massaa kuin poimutettua aivoa. Maapallon kokoinen tila-aikateos älykkään ihmisen, luomakunnan kruunun, muistolle. Seassa väripilkkuina vain siniset trampoliinit, punaiset Sarviksen pulkat ja kävelysauvan päässä töröttävä Henkkamaukan valkoinen muovikassi antautumisen merkkinä.

Meidän täytyy olla positiivisempia. On olemassa suurempia voimia kuin markkinavoimat. Rakkauden voima. Hyvän elämän tavoitteleminen vaatii energiaa mutta ei liikaa vaan sopivasti. Moni on jo huomannut että vähemmän on enemmän. Luopumisesta tulee lottovoitto. Toisen ihmisen halaaminen antaa molemmille energiaa. Se on vieläpä tuotantoprosessina vaaratonta. Jatkuva kasvu tarkoittaa lapsenlapsillemme ihmisen henkistä jalostumista eikä mitään rumaa. Eniten säteilevät ihmiset ovat meille ehtymätön voimavara. Heitä pitää palkita hyvin lämmitetyillä sanoilla ja kosteilla silmillä.

Katsokaa keväällä mökkinaapurianne. Hän on ostanut tuulella kulkevan optimistijollan. Ja katso: hän hyväilee saunan jälkeen kämmensyrjällään uusia aurinkopaneeleja. Toivon siemen on kylvetty graniittiseen maaperään.