Peliala voi työllistää monen alan osaajia

Kasvava peliala ei tarjoa töitä vain tietotekniikkaa hallitseville ohjelmoijille ja koodaajille. Pelimarkkinoiden kasvaessa esimerkiksi mainonnan ja muun liiketoiminnan asiantuntijat nousevat yhä tärkeämpään osaan alan yrityksissä.

viihde
Mies pelaa tietokonepeliä
Yle

Pelaaminen on viihdemuotona levinnyt nörttien pimeistä kammioista lapsiperheiden olohuoneisiin ja yhä vanhempien ikäryhmien ajanvietteeksi. Yhtenä syynä tähän pidetään pelaamisen helpottumista.

Pelilaitteiden käyttö ei vaadi enää erityistaitoja. Yhä useammin pelilaitteena on myös esimerkiksi oma tuttu kännykkä. Laitteiden lisäksi myös peleistä on tehty helpommin lähestyttäviä. Samaan aikaan myös pelaamiseen vihkiytyneille on tarjolla monipuolisesti erilaisia pelejä.

Markkinoiden kasvun myötä alalle syntyy myös uusia työpaikkoja.

Suomen vahvuutena insinöörit ja harrastelijat

Viihdeala, jonne peliteollisuuskin sijoittuu on perinteisesti ollut varsin yhdysvaltalaisvetoista. Suomessa on kuitenkin tehty maailmanlaajuiseenkin suosioon nousseita pelejä, kuten Remedy Gamesin Max Payne ja Alan Wake sekä viimeisimpänä villityksenä suursuosioon noussut Rovion Angry Birds.

Rovion vanhempi pelisuunnittelija Jaakko Iisalo tietää, miksi piskuisesta Suomesta on päästy mukaan maailmanmarkkinoille.

- Suomessa on tietysti tällainen insinöörikulttuuri eli on paljon ohjelmoijia. Sen lisäksi Suomessa on ollut vahva niin sanottu demoskene -harrastus eli eräänlainen underground -liike, joka on tehny tällaisia ikään kuin musiikkivideoiden kaltaisia juttuja.

Peliala ei kaipaa vain koodaajia

Pelialan tutkimukseen ja koulutukseen on erikoistuttu Suomessa muutamissa oppilaitoksissa. Peliteollisuuden uskotaan kasvaessaan voivan kuitenkin tarjota töitä myös muiden alojen osaajille.

Esimerkiksi Lappeenrannan teknillisellä yliopistolla uskotaan, että menestyvä peli tarvitsee muutakin kuin taitavia koodaajia. Näin uskoo ainakin peliteollisuutta käsittelevän seminaarin järjestäneen yliopiston yrittäjäyhteisö LUTESin Risto Laine.

- Hyvä peli voidaan synnyttää ihan tietoteknisellä osaamisella, mutta menestykseen tarvitaan paljon muutakin kuin hyvä peli. Uudet kanavat ja nimenomaan kaupallinen osaaminen on nostanut ihan äärimmäisen paljon päätään. Seuraamalla esimerkiksi nimenomaan Rovion ja Angry Birdsin menestystä voi äkkiä huomata, että ne menestyksen tekijät on jossain muualla kuin välttämättä itse teknisessä toteutuksessa.

Angry Birds pelin luoneen Rovion vanhempi pelisuunnittelija Jaakko Iisalo on jotakuinkin samaa mieltä. Vanhojen mainontakanavien sijaan peliyritykset turvautuvatkin nykyään siihen kaikkein vanhimpaan ja tehoikkaampaan markkinointikonstiin eli puskaradioon, tosin sen uudessa sähköisessa muodossa.

- Kyllä sosiaalinen markkinointi tai sähköinen puskaradio on todella tärkeätä. Eli meillä se on ollu ihan sellanen avainasia tässä meidän menestyksessä, Iisalo toteaa.

Sähköisen puskaradion käynnistämistä ei tarvitse jättää hyvän onnen varaan, vaikka Iisalon mukaan sitäkin menestykseen tarvitaan. Taidokkaan ohjelmoinnin lisäksi uudet pelit tarvitsevat erottuakseen myös esimerkiksi kekseliäitä markkinoijia, koska yhtiöt yrittävät houkutella pelien ääreen jatkuvasti uusia pelaajia.

- Mekin ollaan tehty itse esimerkiksi mainosvideoita youtubeen. Jos on hauskoja mainoksia ja trailereita niin niillä voi yrittää saada sillä lailla keskustelua käyntiin. Ja sitä tulee sitten vaan tunkea joka tuuttiin, Iisalo vinkkaa.

Lähteet: YLE Etelä-Karjala