Maalämpökaivon poraamiseen hankittava lupa

Maalämpökaivojen poraamiseen tarvitaan lupa toukokuun alusta lähtien. Suosiotaan kasvattavia maalämpökaivoja on tähän asti saanut porata melko vapaasti. Kaivojen rakentajat joutuvat maksamaan luvasta kunnan määräämän hinnan.

talous

Kuntien ohjeet ja käytännöt ovat olleet tähän asti kirjavia. Osa kunnista on jo vaatinut ilmoituksen poraamisesta tai luvan hakemisen. Suurin osa kunnista ei valvo poraamista lainkaan eikä ohjeita maalämpökaivojen rakentamiseen ole. Lupien hakemisen myötä kuntien käytännöistä tulee samanlaisia koko maassa.

Kunnat perivät luvista omien valvontamaksujensa mukaisen taksan. Maksujen suuruus vaihtelee kunnittain. Esimerkiksi Helsingissä toimenpidelupa vastaavan kokoisille hankkeille on maksanut sadasta kuuteensataan euroon.

Riskit hallintaan

Lupamenettelyllä halutaan estää kaivojen rakentamiseen liittyviä riskejä ja naapuririitoja. Maalämpökaivo voi aiheuttaa pohjaveden pilaantumista ja vaikeuttaa maanalaista rakentamista.

Maalämpökaivon etäisyyttä rakennuksesta ja tontin rajasta ei ole määritetty valtioneuvoston asetuksessa, mutta Suomen ympäristökeskus on suositellut lämpökaivo-oppaassaan, että maalämpökaivoa ei saisi rakentaa kolmea metriä lähemmäs rakennusta ja etäisyyttä tontin rajaan olisi oltava vähintään 10 metriä ja toiseen lämpökaivoon 20 metriä.

Kaivon ja keruuputkiston pitää sijaita rakentajan omalla tontilla. Mikäli kaivo jostain syystä joudutaan poramaan vinoon ja se ulottuu naapuritontin puolelle tulee harkita rasiteoikeutta.

Maalämmön suosio on viime vuosina lisääntynyt. Uusista omakotitaloista 30 - 40 prosenttia käyttää maalämpöä ja kaivoja porataan vuosittain tuhansia.

Valtioneuvosto päätti lupamenettelystä tänään. Myös Ruotsissa ja Tanskassa luvan lämpökaivojen poramiseen antavat kunnat.

Lähteet: YLE Uutiset