Metsä hoitaa mieltä ja kehoa

Moni suomalainen mainitsee mielipaikakseen metsän. Tutkimusten mukaan jopa kaupunkiluonto vaikuttaa ihmisiin myönteisellä tavalla. Luontoympäristö ja hyvinvointi kulkevatkin parhaimmillaan käsikynkkää.

metsät
Mäntymetsää
Petri Aaltonen / Yle

Ympäristö vaikuttaa ihmisiin välittömästi. Se voi aiheuttaa psyykkistä pahoinvointia ja jopa mielenterveysongelmia. Parhaimmillaan luontoympäristö kuitenkin edesauttaa hyvinvointia ja mielenterveyttä.

- Me länsimaiset ihmiset ajattelemme, että meihin vaikuttaisi vain se, minkä haluamme vaikuttavan. Meidän pitäisi myös heti tietää, mikä meihin vaikuttaa, mutta ympäristö tekee sitä koko ajan, sanoo vesilahtelainen ympäristöpsykologi Kirsi Salonen.

Rakennetun ja luontoympäristön vaikutusta on tutkittu paljon. Luontoympäristö herättää meissä heti automaattisesti myönteisiä tiedostamattomia tunteita eli affektioita, vaikkemme tunnista emmekä havaitse niitä.

Moni suomalainen kertoo, että metsä on paikka, jossa voi olla hiljaisuudessa, iloita ja surrakin.

- Siinä vaiheessa ollaan jo pitkällä, kun ihminen alkaa tunnistaa tietoisesti metsän vaikutuksen. Se vaikuttaa meihin koko ajan, ei pelkästään vapaa-aikana tai lomalla. Siksi työelämänkin keskellä tulisi olla mahdollisuuksia elpyä ja virkistyä.

Ympäristöpsykologi vetoaa myös kuntapäättäjiin ja aluesuunnittelijoihin: metsiä ja viheralueita ei saisi olla yli kävelymatkan päässä.

- Metsämäinen luonto sopii hyvin myös kaupunkiympäristöön. Olen ollut viime aikoina hieman huolissani tästä tiivistämisen trendistä, Kirsi Salonen toteaa.

Tuo luonto sisälle

Hälyyn tottunut saattaa - ainakin aluksi - kokea syvän metsän hiljaisuuden suorastaan pelottavaksi. Ympäristöpsykologi tunnistaa asian hyvin.

- "Oikeassa" metsässä olo voi olla vierasta tai outoa. Jos sinne ei halua mennä yksin, voi ottaa aluksi mukaan vaikka kavereita tai perheen. Silloinkin olisi hyvä malttaa havainnoida ympäristöä ja vetäytyä hetkeksi olemaan itsekseen.

Tutkimusten mukaan ihmisen tulisi olla metsässä päivittäin vähintään noin 20 minuuttia. Kirsi Salonen painottaa, että kyseessä on keskimääräinen aika.

- Kun kuormitusta on enemmän, tarvitsee myös metsäannosta enemmän. Ja toisaalta, jos on vahingossa valinnut vaikkapa puiston läpi kulkevan reitin, saa annoksen kuin itsestään eikä tarvitse lähteä enää viheraltistukseen.

Aina metsään ei pääse helposti; silloin luontoa voi tuoda sisätiloihin. Mielipaikastaan voi ottaa valokuvan ja teettää siitä suurennoksen seinälle tai soittaa linnunlaulua äänitteiltä. Myös luontokuvia ja -dokumentteja kannattaa katsoa.

- Pöytä, sohva tai penkki kannattaa kotona siirtää niin, että näkee myös ulos television tai tietokoneruudun sijaan. Sekin vaikuttaa, jos sisätiloista näkee yhdenkin puun vaikka ohimennenkin, askareiden lomassa.

Lähteet: YLE Tampere / Päivi Solja