Kunniaväkivallan korostaminen leimaa maahanmuuttajatytöt uhreiksi

Lauantaina tarkastettavan väitöksen mukaan maahanmuuttajatytöistä käytävässä julkisessa keskustelussa korostuu väkivalta ja alistaminen. Uhrin aseman takia tyttöjen on vaikea kertoa kohtaamastaan kunniaväkivallasta.

Kotimaa

Tiedotusvälineissä ollaan huolissaan perheiden liiasta määräysvallasta ja tyttöjen liikkumavapautta halutaan lisätä. Kunniaväkivaltakeskustelussa tyttöjen paikkaa yhteiskunnassa määrittävät perheen miehet, sanoo lauantaina Helsingin yliopistossa väittelevä tutkija Veronika Honkasalo.

Honkasalon tutkimuksesta käy kuitenkin ilmi, että vanhempien kunnioittaminen on monelle maahanmuuttajatytölle myönteinen asia. Tytöt eivät ole samaa mieltä ankarista maahanmuuttajavanhemmista annetusta kuvasta.

Honkasalo pitää kunniaväkivaltaan liittyvää keskustelua yleistävänä ja maahanmuuttajatyttöjä leimaavana. Hän toteaa, että uhriaseman takia tyttöjen on vaikeaa saada äänensä kuuluviin heitä koskevissa asioissa.

- Tytöt myös haluavat ottaa uhriasemaan etäisyyttä, eikä luottamusta esimerkiksi nuorisotyöntekijöiden tai opettajien kanssa tästä syystä synny. Tämä puolestaan estää sen, että tytöt kertoisivat oman elämänsä ongelmista, kun niitä ilmenee, Honkasalo toteaa.

Maahanmuuttajatytöillä viitataan julkisuudessa usein muslimitaustaisiin tyttöihin. Honkasalon väitöksen mukaan tytöillä on kuitenkin hyvin erilaisia kulttuuritaustoja.

Veronika Honkasalo tutki väitöskirjassaan monikulttuurisuutta ja sukupuolten tasa-arvoa nuorisotyössä. Nuorten ja nuorisotyöntekijöiden haastatteluiden lisäksi Honkasalo seurasi maahanmuuttajatytöille tarkoitettuja harrastusryhmiä pääkaupunkiseudulla.

Lähteet: YLE Uutiset