1. yle.fi
  2. Uutiset

Tähtitieteilijä törmäyskivien jäljillä

Kuopiolainen Kauko Kauhanen asettelee pöydän reunalle röykkiöllisen kiviä. Maallikon silmiin kivet ovat hieman tavallisuudesta poikkeavan näköisiä, mutta kiviä kuitenkin. Kauhaselle jokaisella kivellä on oma tarinansa, jokaisen mies kertoo hetkeäkään epäröimättä muistiaan.

astronomia
Kraaterikiviä pöydällä.
YLE / Sari Jormanainen

- Sitähän tämä juuri on, kasa kiviä. Ja juuri sitä tämä työ on. Kun tulen metsäretkeltä, niin auton takakontti on täynnä kiviä epämääräisessä järjestyksessä. Jotkut päätyvät kierrätykseen, toiset otan talteen, tähtitieteilijä Kauhanen nauraa.

Äkkinäinen saattaisi ihmetellä, että mitä ihmeen tekemistä tähtitieteellä ja kivikasalla on keskenään. Että eivätkös tähtitieteilijät ainoastaan kiikaroi taivaan näkymiä tornista suurilla kaukoputkillaan yön pimeydessä? Eivät, vaan tähtitiede kattaa maailmankaikkeuden tutkimisen niin maapallon ja sen ilmakehän ulkopuolella olevan sekä maan tutkimisen planeettana.

Vaan muistellaanpa hiukan menneitä. Tähtitaivaan anti sulatti Kauko Kauhasen sydämen jo pikkupoikana, ja hänen suuri haaveensa oli isona tulla tähtitieteilijäksi.

- Valitsin opiskelupaikan sen mukaan, ja päädyin Oulun yliopistoon, missä erikoisuutena oli planeettojen tutkimus. Ajauduin lopulta tutkimaan tulivuoria ja ja sitä kautta maapallon törmäysjälkiä, nykyisin matematiikan ja fysiikan opettajana lukiossa työskentelevä Kauhanen kertoo.

Tuntemattomat törmäysjäljet

Vaikka Kauhanen opettaa lukion oppilaita päätyökseen, ei tähtitiede ole jäänyt ajan jalkoihin. Hän etsii edelleen törmäysjälkiä Suomesta.

- Se on minun harrastukseni edelleen tähtitieteen saralla. Maan hakkaaminen, kaivaminen ja kivien lohkominen on mielenkiintoista. Kivet kertovat paljon erilaisia asioita.

Kesäisin Kauhasen löytää useimmiten metsistä ja pusikoista törmäyskraatereita etsimästä. Mies pitäisi hienona saavutuksena tulevaisuudessa sitä, että hän onnistuisi löytämään todisteita uusista törmäysjäljistä Suomessa.

- Suomessa on törmäysjälkiä, joita ei vielä tunnetakaan, Kauhanen uskoo, mutta ei paljasta, että missäpäin tällä hetkellä puuhastelee.

Tällä hetkellä Suomessa tunnetaan 11 kraateria. Esimerkiksi Kuopiosta käsin katsottuna lähin on Suvasveden järviselänteet, missä sekä eteläinen että pohjoinen osa ovat varmistuneet törmäysjäljiksi. Tunnetuimmiltakaan kohteilta ei ole paljon kivinäytteitä, joten kivien etsimisessä näistä kohteista riittäisi Kauhasen mukaan puuhaa.

- Tähtitieteessä viehättää kaikki uuden löytäminen, hän miettii.

Tähdet ovat paikallaan

Japanin tsunami ja sitä seurannut maanjärjistys paitsi siirsivät Japania jonkin verran, niin ne käänsivät myös maapalloa hieman enemmän kallelleen. Kauhasen mukaan muutokset ovat mitättömän pieniä, ja ne voidaan havaita vain hyvin tarkoilla mittalaitteilla. Käytännössä muutoksia ei voi huomata paljain silmin. Näin ollen myös tähtitieteilijöiden harrastus ei tule tästä hiuksenhienosta muutoksesta muuttumaan.

- Tähtitaivaan napa on samassa suunnassa kuin maapallon akseli, ja jos se vaihtaa hieman paikkaansa, niin tähtien radat näyttävät pikkusen muuttuvan. Ehkä jossain hyvin tarkoissa havainnoissa, joissa havaitaan kaukaisia kohteita, niiden paikat ovat pikkusen muuttuneet myös, Kauhanen arvioi.

Harrastajien kannalta tähdet ovat kuitenkin edelleen samoilla paikoilla, ja lukemiin tähtien paikoista voidaan yhä hyvin luottaa.

Lähteet: YLE Savo / Anna Kumpulainen

Lue seuraavaksi