Eläkeläisten luokkaerot kasvavat

Ero rikkaiden ja köyhien välillä näkyy yhä jyrkemmin varsinkin eläkeläisten elämässä. Myös muiden ryhmien väliset erot ovat kasvaneet, ja Suomi on yhä luokkayhteiskunta, sanoo taloussosiologian professori Pekka Räsänen.

Kotimaa
Vanha mies kävelee pihätiellä.
Juha-Pekka Inkinen / Yle

Turun yliopiston taloussosiologian professori Pekka Räsänen todistaa myös, että pitkään haudattu luokkakeskustelu on nyt kirvonnut muuallakin kuin kansalaisten keskuudessa. Erot ovat jyrkentyneet.

- Enää ei ajatella, että kaikki ollaan yhtä iloista keskiluokkaa. Toisaalta tuloerothan ovat kasvaneet meillä Suomessa aina 1990-luvun lopulta alkaen.

Uutta Suomen ns. luokkajaossa on se, että se näkyy nyt eläkeikäisten elämässä yhä jyrkempänä jakona. Eläkkeen pienuus ja suuruus sekä koulutus jakaa rajusti. Eläkeläiset jakautuvat köyhiin ja sairaisiin ja toisaalta rahaa käytteleviin aktiivisiin ikäihmisiin.

- Kenellä on kielitaitoa, voi matkustaa, ja toiset voivat harrastaa. Sitä kautta tämä perinteinen rakenteellinen epätasa-arvo heijastuu ja sillä on vaikutusta entistä pidempään.

Myös Turun torilla tuloerot on huomattu.

- Kyllä on ehdottomasti! Kyllä se siltä näyttää ja pahemmaksi mennään. Kyllä nyt pitäisi poliitikkojen todella laskeutua sieltä tornista alas tavallisten ihmisten pariin, huomauttaa Leena Sillanpää.

Keskiluokalla - valkokaulustyöntekijöillä - pyyhkii Suomessa professori Räsäsen mukaan yhä hyvin - vaikka usein toisin väitetään. Keskiluokan kurjistuminen on osin uskomus.

-Tietenkin Nokian irtisanomisia odotetaan. Ne kohdistuvat kohtalaisen koulutettuun väestöryhmään. Mutta tilastojen mukaan meiltä on kadonnut eniten perinteisiä työväenluokkaisia tehdasmanuaalisia ammatteja.

Murros ja eriarvoistuminen jäävät useimmiten huomiotta tai kielletään.

- Kokonaiskuvan puuttuminen huolestuttaa. Meillä on brändityöryhmä, jossa pohditaan imagoa ja muuta, mutta se ei ole yhteiskunnan arvointia sellaisenaan.

Lähteet: YLE Uutiset/ Merja Niilola