Asiantuntija siirtäisi Suomen Ruotsin aikavyöhykkeelle

Suomi siirtyy kesäaikaan sunnuntain vastaisena yönä. Kellojen siirtäminen hankaloittaa unettomuudesta kärsivien ihmisten elämää – iltavirkuilla saattaa mennä koko kesä rytmiin totuttautumisessa.

Kotimaa
Henkilö sängyssä, edustalla kello.
Kesäaikaan siirtyminen on tuskaa etenkin iltavirkuille.Yle

Kesäaika alkaa ensi viikonloppuna lauantain ja sunnuntain välisenä yönä. Kelloja siirretään tunti eteenpäin aamuyöllä kello kolmelta.

Suomessa on siirrytty kesäaikaan jo 30 vuotta ja käytäntö on pysyvä koko EU:ssa. Silti sille löytyy arvostelijoita. THL:n ylilääkäri, tutkija Timo Partosella on asiasta selkeä näkemys.

- Itänaapurissamme päätettiin luopua talviajasta. Miksi ei meilläkin siirryttäisi yhteen aikaan? Parasta olisi siirtyä Ruotsin normaaliaikaan, sillä se toisi valoa kaikkein ongelmallisimpiin ajankohtiin eli talviaamuihin.

Kesäaikaan siirtyminen voi olla uniongelmista kärsivälle jopa hankalampi tilanne kuin lentäminen aikavyöhykkeiden läpi.

- Unihäiriöinen voi kärsiä kuukausia siitä. Jetlagista toipuminen vie puolestaan noin vuorokauden tuntia kohden.

Iltavirkut kärsivät eniten

Saksassa, missä kesäaika on otettu ensimmäisenä maana käyttöön 1916, on tutkittu kesäaikaan siirtymisen vaikutuksia55 000 otannassa.

- Iltavirkuilla ihmisillä kesti koko kesä tottua uuteen aikaan. Aamuvirkuilla ihmisillä tätä ongelmaa ei ollut.

Iltavirkkujen ihmisten on hankalampi siirtää sisäistä kelloaan, sillä valo lisääntyy nimenomaan illalla, mikä saa heidät valvomaan entistäkin myöhempään. Ihmisten vireysajoissa on Partosen mukaan hyvinkin paljon vaihteluita.

- Aivoissa on erään tyyppinen keskuskello, joukko hermosoluja, joka seuraa sitä onko ulkona päivä vai yö. Tämä on erilainen eri ihmisillä. Osa saattaa haluta nukkumaan jo klo 18–19 aikaan illalla, osan luontainen väsymisaika on vasta puolenyön aikaan.

Vaikka ihminen vääntäisi itsensä väkisin aamuvirkusta iltavirkuksi, on sisäisellä kellolla taipumus palata omaan rytmiinsä esimerkiksi loman aikana. Yli 40-vuotiaiden on vaikeampaa sopeutua kellonajan muutoksiin.

Pimennysverhoja ja auringonottoa

Muita konsteja ei Partosella ole kesäaikaan siirtymisestä kärsiville ihmisille tarjota kuin se, että turvaa itse riittävän määrän unitunteja.

- Pimennysverhoja voi myös kokeilla, sillä valon säätelyllä on suurin merkitys nukahtamiseen ja heräämiseen. Melatoniinista ei sen sijaan ole hyötyä kuin pidempiaikaisissa uniongelmissa.

Rytmiin pääsemisessä auttaa myös se, että oleilee auringonpaisteessa aamukuuden ja -yhdeksän välillä vähintään vartin päivässä.

Lähteet: YLE Helsinki