1. yle.fi
  2. Uutiset

Helena Sinervo sai Tanssivan karhun

Yleisradion Tanssiva karhu -palkinto viime vuoden parhaasta runokokoelmasta on myönnetty Helena Sinervolle teoksesta Väärän lajin laulut. Palkintoraati kiittää Sinervoa harkituista runoista, joissa kuuluu luja nauru.

kulttuuri
Kirjailija Helena Sinervo
YLE

Helena Sinervo sanoo, että huumorista on tullut hänelle vuosien myötä yhä tärkeämpää.

- Ne tuntuvat sitä tärkeämmiltä, mitä rankemmiksi asiat muuttuvat. Mitä vakavammasta asiasta on kyse, sitä enemmän on oltava naurua ja ilmavaa tanssillisuutta. Kielenkin pitää olla notkean hengittävää niin, että se tanssahtelee asian ympäri.

Väärän lajin laulut -kokoelmassa kuunnellaan eksoottisten lintujen laulua, tarkastellaan tuhoisia luonnonilmiötä ja pohditaan Raamatun myyttejä. Helena Sinervo kertoo, että pingviinit, kookaburrat ja kultatöyhtökakadut tulivat runoihin, koska hän kävi Australiassa ja sen luonto teki häneen suuren vaikutuksen.

- Kokoelma alkaa runosta Pingviiniparaatissa. Minä oikeasti olin pingviiniparaatissa, katsomassa pingviinien tuloa. Australianpingviinit on pieniä, 30-senttisiä, erinäköisiä kuin Antarktisella asuvat pingviinit, joita luonto-ohjelmissa yleensä nähdään.

Todellisen innoituksensa Sinervon kokoelma sai Jonathan Weinerin kirjasta Darwinin linnut. Teoksessa kuvataan, miten darwininsirkku voi poikasena omaksua toisen lintulajin laulutavan. Myöhemmin se houkuttelee luokseen toisen lajin naaraita, minkä seurauksena syntyy uusia lajeja paljon tavanomaista nopeammin.

- Se on mielestäni taiteilijan metafora tai vertauskuva. Taiteilija toimii samalla tavalla, jos hän riskeeraa ja laittaa likoon henkilönsä. Hän myös saa samanlaisen kohtalon, tulee erilaisia reviiritappeluita. Mutta yksilö, joka ei ole tavanomainen ja tasapäistettävä, saa samalla aikaan myös jotain uutta.

Epävakaat virtaukset vievät odottamattomaan suuntaan

Lintubiologian ohella Väärän lajin laulujen lähtökohtana ovat epävakaat virtaukset, turbulenssit. Niitä löytyy niin luonnosta, yhteiskunnasta kuin ihmisestä. Virtaus heittää ihmisen odottamattomaan suuntaan.

- Suuret myrskyt voivat merkitä ihmiselle täydellistä tuhoa. Mutta ne voivat olla myös mahdollisuus löytää myös jokin asia, jota ei olisi ilman tätä virtausta löytynyt. Jos ihan rehellisesti kerron, niin yksi turbulenssi oli se, että edellisen kirjani vastaanotto oli niin rankka, paljon rankempi kuin olisin osannut kuvitella.

Helena Sinervon edellinen teos oli satiiri Tykistönkadun päiväperho, joka nauroi muun muassa kulttuurieliitille ja akateemisille selityksille. Romaani arvioitiin Helsingin Sanomissa hyvin negatiiviseen sävyyn, ja Sinervon mukaan sama asenne omaksuttiin muissakin kritiikeissä.

- Ilman sitä en olisi kirjoittanut tätä kirjaa, vaan lähtenyt toisille laduille ja jatkanut projekteja, jotka olivat jo käynnissä. Mutta odottamaton voima oli prosessoitava läpi, oli ajateltava uudelleen ja kirjoitettava tämä kirja.

Luonnonmullistukset rinnastuvat yhteiskunnallisiin muutoksiin

Väärän lajin laulujen voi helposti nähdä kommentoivan kasvihuoneilmiön voimistumista ja muita ihmiskunnan maapallolla kiihdyttämiä muutoksia. Helena Sinervon mukaan runojen mahdollinen ekokriittisyys on kuitenkin syntynyt sivutuotteena.

Häntä kiehtoo enemmän se, miten suuret luontoon kuuluvat muutokset, kuten sade- ja kuivan kauden vaihtelut, rinnastuvat yhteiskunnalliseen tilanteeseen: pitkän kuivan kauden aikana lintu tarvitsee paksun nokan, kun se taas sadekauden aikana ohut pitkä nokka on hyvä. Tiettyjä ominaisuuksia suosiva ympäristö vaihtuu hyvin nopeasti.

- Myös suomalaisessa yhteiskunnassa arvot ovat muuttuneet nopeasti. Enää selviytymistekijä ei ole se, että olisi luotettava, sitoutunut ja ahkera. Nyt pitäisi olla hyvä mainostamaan itseään, nopeasti eteenpäin luoviva supliikki-ihminen.

Sinervon mukaa nyt eletään siis ikään kuin sadekautta, jossa kuivalla kaudella tuhoisat ominaisuudet ovatkin yhtäkkiä hyviä.

- Mutta kohta voi tulla taas kuiva kausi, eivätkä narsistit löydäkään mistään siemeniä!

Tanssiva karhu on Sinervolle jo toinen

Tanssiva karhu -runopalkinto jaettiin nyt 17. kerran. Palkintoraatiin kuuluivat tänä vuonna runoilija Risto Ahti sekä Ylen kirjallisuustoimittajat Marit Lindqvist ja Tarleena Sammalkorpi. Palkinto on 3 500 euroa.

Sinervo sai Tanssivan karhun myös kymmenen vuotta sitten kokoelmasta Ihmisen kaltainen.

Tällä kertaa muut palkintoehdokkaat olivat Agneta Enckellin anteckningar (intill ett nordligt innanhav), Hannu Kankaanpään Laru, Juuli Niemen Yömatkat ja Juho Niemisen Muovin kukkia.

Sinervo on mukana YLE Radio 1:n RUNOLIVE!-lähetyksessä lauantaina 2.4. klo 19.03 – 22.00. Elävien runoilijoiden lisäksi mukana on livemusiikkia ja poimintoja radioarkistosta.

Lähteet: Radion kulttuuriuutiset ja Kultakuume / Maria Ala-Kuha

Lue seuraavaksi