Puukartellista vaaditaan korvauksia

Suomessa kerätään parhaillaan metsänomistajia ryhmäkanteeseen, jolla aiotaan vaatia korvauksia puukartellista tuomituilta metsäyhtiöiltä. Esimerkiksi MTK on päätynyt omissa arvioissaan siihen, että korvausoikeudenkäyntiä ei kannata aloittaa muun muassa siksi, että näytön saaminen on hankalaa.

metsänomistajat
Monitoimikone karsii puuta.
YLE / Toni Pitkänen

Muuramelainen metsäkonekauppias Reijo Lahtonen kerää metsänomistajia yhteiseen kartellikorvausoikeudenkäyntiin Stora Ensoa, Metsäliittoa ja UPM:ää vastaan. Tavoitteena on saada kokoon 4000 metsänomistajaa, joka olisi noin prosentti vahinkoa mahdollisesti kärsineistä metsänomistajista.

Pohjois-Savosta mukaan on lähtenyt joitakin kymmeniä metsänomistajia. Kaikkiaan heitä on mukana runsaat sata. Kuluihin Lahtonen kerää osallistujilta 160 euron maksun.

Korvausten saanti ei ole kuitenkaan välttämättä aivan suoraviivaista. Oikeudessa voidaan joutua käymään läpi metsänomistajakohtaisesti useita asioita ja näyttämään vahingot toteen. Tämä näyttö voi kaatua siihen, että isolle osalle metsänomistajista ei ole välttämättä aiheutunut vahinkoa lainkaan, koska tukkipuusta on maksettu korkeaa hintaa kartellin aikanakin.

Metsäntutkimuslaitoksen erikoistutkija Heikki Smolander Suonenjoen tutkimusasemalta on esittänyt oletuksen, että metsänomistajat saivat tukista jopa ylihintaa, mutta kuitupuusta alihintaa. Tämä johtuu siitä, että koska metsäyhtiöiden tapana on käynnistää puukauppa havutukin hinnalla, jotta ne saavat tuloksensa tekemiseen tarvittavaa kuitupuuta.

Näyttö vaikeaa

Tukin hinta on siten keskeisin puun markkinoille tuloa ohjaava tekijä. Metsätieteen aikakauskirjassa julkaistussa puheenvuorossaan Smolander kuitenkin korostaa, että näyttöä hypoteesin tueksi ei ole.

Puukaupan markkinamekanismi on kuitenkin alalla yleisesti tiedossa ja Smolanderin tyyppiseen päättelyyn on päätynyt myös MTK, joka jätti laskelmistaan tukkipuun kokonaan pois. Oletusta tukee myös, että tukkipuusta maksettiin kartellin aikana Suomessa korkeampaa hintaa kuin muissa vertailukelpoisissa Itämeren alueen valtioissa, esimerkiksi Ruotsissa.

MTK ei ole katsonut oikeusjutun aloittamista vaivan arvoiseksi myös siksi, että oletuksena on, että leimikot pitäisi käsitellä metsänomistajakohtaisesti. Se tarkoittaisi valtavaa oikeusjuttua, jossa jokainen korvausvaade erityispiirteineen selvitettäisiin erikseen. MTK on myös varoittanut jäseniään lähtemään oikeusjuttuun mukaan, jos oikeudelliset asiat eivät ole selvillä.

Kannetta ajava metsäkonekauppias Reijo Lahtonen nauraa oletuksille tukkipuun hinnasta.

- Kartelli on rikollista toimintaa, jos joku väittää että rikoksella on nostettu puun hintaa, se on lähinnä huvittavaa, toteaa Lahtonen.

Toteutuessaan oikeusjutusta tulee pitkä ja kallis. Oletettavaa on, että metsäyhtiöiden juristit vaativat oikeudenkäynnissä asioiden käsittelyä metsänomistajakohtaisesti yksittäin, koska kuluriski kohdistuisi yksittäisiin metsänomistajiin. Se taas vähentäisi intoa nostaa korvausjuttuja.

Lähteet: YLE Savo