Savolainen kierous onkin väärinymmärrys

Maallikoiden käsitykset Savon murteesta on pantu kansien väliin Itä-Suomen yliopistossa. Filosofian maisteri Anne Nupposen väitöksestä selviää muun muassa, miten eri tavoin syntyperäiset savolaiset ja muualta muuttaneet ymmärtävät savolaisen kierouden.

Kotimaa
Veljmies-patsas
Toni Pitkänen / Yle

Tutkimuksen mukaan epäsuoruus on piirre, jonka muualta tulleet usein liittävät Savon murteeseen. Tyypillinen esimerkki on erään länsisuomalaisen Savossa kuulema pyyntö "täs ois tämmönej juttu mikä ehkä saattais mahollisesti olla että tää pitäs tehä".

- Jos savolainen kutsutaan vaikkapa elokuviin ja hän vastaa "voitasham myö mennäkkii", länsi- tai eteläsuomalainen voi olla ymmällään, onko savolainen lähdössä vai ei. Savolaiselle se on selvää, filosofian maisteri Anne Nupponen kuvaa.

Nupponen arvioi murteen epäsuoruuden vaikuttavan myös siihen, että savolaiset mielletään kieroiksi. Tutkimuksessa vihjataankin, että muualta tulleiden ennakkoluulo savolaisten epärehellisestä kieroudesta perustuu väärinkäsitykseen.

- Kierous on tapa käyttää kieltä humoristisesti ja nokkelasti. On kohteliaampaa nähdä vaivaa vastauksen eteen kuin vastata tokaisemalla pelkästään "joo", Nupponen sanoo.

Toiset sanat ovat savolaisempia kuin toiset

Tutkimuksessa tiedusteltiin syntyperäisiltä savolaisilta sekä Savoon muuttaneilta, mitä he pitävät tyypillisenä Savon murteena. Osa piirteistä oli savoa aina, osa vain savolaisten sanojen joukossa.

- Sieltä poimittiin äänne- ja muoto-opillisia piirteitä: "uamu", "piä", "pittää". Tyypillinen Savo nähtiin myös hitaana tai nopeana ja tietyllä tavalla painotettuna, väitöksen kirjoittanut Anne Nupponen kuvaa.

Tutkimuksen mukaan Savon murteen ydinalueen eli Pohjois-Savon sekä naapurialuiden väliset erot murteen käytössä ovat pienempiä kuin monet haastateltavat sanoivat. Esimerkiksi monia muuallakin yleisiä ilmaisuja pidettiin nimenomaan pohjoissavolaisina piirteinä.

Kipinä murteen tutkimukseen tuli kotioloista

Anne Nupponen on saanut kipinän savolaismurteiden tutkimiseen lapsuudestaan. Hän on kotoisin Tuusniemeltä Pohjois-Savon ja Pohjois-Karjalan rajalta. Savolaismurteita Nupponen on tutkinut vuodesta 2003.

Vaikka Savon murretta on luonnehdittu julkisuudessa runsaasti, sitä on tutkittu verrattain vähän. Nupposen tutkimus edustaa kansandialektologista suuntausta, eli siinä tarkastellaan kansan käsityksiä murteesta.

Joensuussa nykyisin asuvan Nupposen väitös "'Savon murre' savolaiskorvin. Kansa murteen havainnoijana" tarkastetaan Itä-Suomen yliopistossa Joensuussa lauantaina.

Lähteet: YLE Pohjois-Karjala / Veli-Pekka Hämäläinen