Tutkijat eivät pelkää suomen kielen rappiota

Keskustelu suomen kielen nykytilasta on saamassa uusia, raikkaita näkökulmia. Muuttuvasta suomen kielestä kertovan tietokirjan tekijöiden mielestä kielen rappeutumisella on omat hyvätkin puolensa.

kulttuuri
Kuva Mikael Agricolan Abckiriasta.
Kuva Mikael Agricolan Abckiriasta.Yle

Mikael Agricolan luoman suomen kirjakielen murtuminen on jo vuosia huolestuttanut tutkijoita. Sanaston kasvaessa ja ihmisten ja kulttuurien kohdatessa kieleemme on sekoittunut muita kieliä, murteita ja mm. slangisanoja.

Uutta näkemystä suomen kielen nykytilaan tuovat tänään julkaistun Kielemme kohtalo -kirjan tekijät.

- Kielellinen kirjavuus ja moninaisuus ovat meidän mielestämme oikeastaan pelkästään hyvä asia, sanoo suomen kielen dosentti Vesa Heikkinen.

- Ajatellaan vaikka verbiä lobata. Lobata, lobbaan tai digata, diggaan. Nämä ovat tietenkin tulleet englannista mutta kyllähän niistä on samalla tullut suomea. Eikö totta?, huomauttaa Oulun yliopiston suomen kielen professori Harri Mantila.

- Ja tietenkin on sitten netti kaikkine mahdollisuuksineen. Että se Jämsän äijä voi mesettää bakulaisten kamojensa kanssa tuolla netissä yökaudet millä kielellä milloinkin, kuvailee Heikkinen nykytilannetta.

Tutkijat pitävät kuitenkin englantia suomen yleiskielen tappajana. Suomen kielessä kun esiintyy jo runsaasti englantilaisperäisiä sanoja, joita suomen puhujat itsekään eivät oikein ymmärrä. Hämmennystä aiheuttavat myös käännöslainat ja isojen ja pienten kirjainten sekakäyttö

Puhuttaessa suomen kielen kohtalosta puhutaan yleensä myös suomalaisuuden kohtalosta. Sen tulevaisuus on Heikkisen ja Mantilan mukaan suomalaisten omissa käsissä.

- So not. Pitemmittä puheitta. Ja silloin lähti, Heikkinen heittää.

- Eiköhän lähädetä kielen talakoisiin nyt kaikki, Mantila kehottaa.

Lähteet: YLE Uutiset