1. yle.fi
  2. Uutiset

Kymijoessa virtaa puhdasta vettä

Viime vuosikymmenen tutkimustulosten valossa Kymijoen tila näyttää lupaavalta. Vesi on puhdistunut ja joen pohja alkaa tervehtyä.

Kymijoki
Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n toiminnanjohtaja Jukka Mattila tutkailee vesinäytettä Kotkan Pernoonkoskella.YLE/Antti Kolppo

Kymijoen vesi ja ympäristö-yhdistys on vetänyt yhteen vesiseurannan tulokset viime vuosikymmeneltä ja verrannut niitä aiempiin.

Tulosten mukaan Kymijoen vesi on nykyisin hyvälaatuista. Jätevesikuormituksen vähentyminen on alkanut näkyä myös pohjan eliöstön elpymisenä. Tutkimusraportin toimittanut tutkija Marja Anttila-Huhtinen sanoo hitaasti mutta varmasti tapahtuneen muutoksen näkyvän joessa selkeästi.

- Ihan jo se miltä se vesi näyttää, miltä se tuoksuu, miltä kalat maistuu, Anttila-Huhtinen selventää.

Alajuoksu ja lähijärvet reheviä

Loistokunnossa joki ei ole, sillä se rehevöityy merta kohden. Esimerkiksi alajuoksun Tammijärvi on selvästi rehevä.

Pohjan myrkyt eivät suinkaan ole lakanneet vaikuttamasta. Niiden aikaansaannokset paljastuvat tutkijan silmälle esimerkiksi epämuodostumina vesistössä elävien surviaisten toukkien hampaissa.

Elohopeapitoisuudet ovat kuitenkin pudonneet reilusti ja mistä tahansa joen haarasta pyydettyä kalaa voi syödä huoletta.

- Keskimäärin pitoisuudet ovat alle raja-arvon, joka on milligramma kilossa kalaa. Alueelliset erot ovat todella pieniä, Anttila-Huhtinen vakuuttaa.

Isojen petokalojen syöntiä kannattaa kuitenkin välttää, sillä niissä pitoisuudet kasvavat.

Meren suulla tilanne karu

Kymijoki on seudun merialueen suurin kuormittaja. Vuosittain joki kuljettaa mukanaan niin paljon ravinteita, ettei sen puhdistuminen jätteistä näy merellä.

Vuosikymmenten vertailu vahvistaa rannikon rehevöityneen rajusti.

- Rehevöitymisestä kertovien planktonisten levien määrä on lisääntynyt rannikolla 1990-luvulta 2000-luvun loppuun jopa 20 prosenttia, kertoo Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n toiminnanjohtaja Jukka Mattila.

Viime vuosien tehtaiden sulkemiset ovat parantaneet vesistön tilaa hyvin paikallisesti.

- Esimerkiksi Haminasta on viitteitä, että rehevyys on 2000-luvun loppupuolella ollut siellä vähenemään päin. Mutta edelleen rehevyystaso on alueella suhteellisen korkea.

Meren rehevyyteen vaikuttavat niin monet tekijät, että yksin jätekuormituksen vähenemisen vaikutuksia on vaikea arvioida.

- Tarvitaan pitkäaikaista ja yhdenmukaista tarkkailua ennen kuin ne saadaan luotettavasti näkyviin, Mattila painottaa.

Lähteet: YLE Kymenlaakso/Jenni Poranen

Lue seuraavaksi