Eläkevalta on asiantuntemukseen verhottua kabinettivaltaa

Suomalaista eläkejärjestelmää vaivaa vallan keskittyminen, heikohko läpinäkyvyys ja rakenteellinen monimutkaisuus. Muun muassa näitä asioita analysoidaan Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen julkaisemassa artikkelikirjassa Eläkevalta Suomessa. Siinä perataan yhdeksän artikkelin ja yhtä monen kommentin voimin eläketurvamme rakenteita.

talous
Kirja pöydällä.
Yle

Eläkevalta Suomessa -kirjan näkökulmat ovat taloustieteellisiä, oikeustieteellisiä ja valtio-opillisia. Artikkeleissa keskitytään lähinnä työeläkejärjestelmän rakenteisiin ja myös tunnustetaan sen monimutkaisuus ja tietty läpinäkymättömyys. Järjestelmän pyörittäminen on harvojen käsissä ja asiantuntijuus on järjestelmän sisällä. Se antaa sisäpiirissä oleville vahvan tulkinnallisen yliotteen.

Julkistamistilaisuudessa professori Teemu Pennanen Jyväskylän yliopistosta kritisoi mm. sitä, että päätösvalta varojen rahastoinnissa on luisunut pois eläkkeiden varsinaisilta maksajilta eli yrityksiltä ja palkansaajilta.

- Jos katsotaan kuka tekee tärkeimmät rahastointia koskevat päätökset eläkejärjestelmässä, niin se menee laitosten hallituksiin ja työmarkkinajärjestöille. Sitten täytyy kysyä kuka maksaa ja mitä. Onko valta ja vastuu samoissa käsissä?

Hän ihmetteli myös työeläkeyhtiöiden erilaista asemaa suhteessa eläkesäätiöihin ja –kassoihin. Niitä on Pennasen mielestä lopetettu paljolti sen takia, että eläkeyhtiöissä maksajan vastuu on eläkesäätiöitä ja –kassoja väljempää. Lakkauttamisbuumi ei kuitenkaan ole hyväksi eläkejärjestelmän riskinsietokyvylle.

- Sehän on vastoin tätä hajautettua toteutustapaa, riskien hajautumista, Pennanen sanoo.

Eläkevalta Suomessa –kirjan ovat toimittaneet Jan-Erik Johansson, Jukka Lassila ja Heikki Niemelä. Kirjan kirjoittajia ovat edellä mainitun Teemu Pennasen lisäksi muun muassa professori Pentti Arajärvi, tutkimusprofessori Olli Kangas, osastopäällikkö Mikko Kautto ja toimitusjohtaja Jukka Rantala.