Yhä useampi nuori turvautuu leipäjonoon

Entistä useampi ja nuorempi elää köyhyysrajan alapuolella. Köyhyyden lisääntyminen näkyy mm. toimeentulotuen saajien määrän kasvuna ja leipäjonojen pitenemisenä.

Leipäjono
Entistä useampi ja nuorempi kaakkois-suomalainen elää köyhyysrajan alapuolella. Köyhyyden lisääntyminen näkyy mm. toimeentulotuen saajien määrän kasvuna ja leipäjonojen pitenemisenä.

Suomessa on tällä hetkellä 700 000 suhteellisesti köyhäksi luokiteltavaa. Eteläkarjalaisista alle 1 100 eurolla kuussa elää jo lähes joka seitsemäs, moni heistä jopa reilusti alle. Suuri osa köyhistä on nuoria. Opiskelijoiden ohella heitä on yhä useammin myös toimeentulon saajina.

Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Eksoten ja Kymenlaakson Carean toimeentulotuen saajista joka neljäs oli viime vuonna alle 25-vuotias.

Eksoten aikuisten sosiaalipalvelupäällikkö Heikki Hirvosen mukaan toimeentulotukea saavien kokonaismäärä on kasvussa. Pelkästään tämän vuoden aikana määrä on kasvanut 200 asiakkaalla. Kaikkiaan toimeentulotukea saa Eksoten alueella 2800 asiakasruokakuntaa.

Toimeentulotuen suhteellinen määrä on pysynyt 90-luvun tasolla, eikä siis ole kasvanut ansiotulojen ja elinkustannusten mukana. Niinpä yhä useampi joutuu turvautumaan ns. kolmannen sektorin, tuttavien ja sukulaisten apuun.

Kolmas sektori köyhien tarpeellisena tukena

Väestön köyhtyminen näkyy konkreettisesti mm. Lappeenrannan Metodistikirkon leipäjonossa, jossa ruokaa jaetaan kahdesti viikossa, maanantaisin ja torstaisin.

- Kyllä se väestön köyhtyminen näkyy. Kymmenen viime vuoden aikana jonottajien määrä on kasvanut muutamista kymmenistä 200:aan. Kadunmiesten sijaan apua hakevat yhä useammin nuoret ja eläkeläiset, Lappeenrannan Metodistikirkon pastori Hilkka Laine sanoo.

Yhteiskunnallisten olojen lisäksi myös maahanmuuton kasvu näkyy jonossa.

- Paljon täällä näkyy esimerkiksi venäläisiä maahanmuuttajia ja muslimiperheitä, joille teemme aivan omat ruokakassit, pastori Laine kertoo.