Professori: Avaruudesta on tullut arkea

Juri Gagarin oli peloton mies kiertäessään ensimmäisenä ihmisenä maapalloa. Tuolloin ei tiedetty, miten ihminen selviää painottomuudessa. Tänään Gagarinin tapaisia suuria seikkailijoita ei enää avaruudessa nähdä. Avaruus on arkipäiväistynyt, sanoo avaruusfysiikan professori Hannu Koskinen.

tiede
Kosmonautti Juri Gagarin avaruuslennolla
Tänään on kulunut tasan 50 vuotta siitä, kun ensimmäinen ihminen kiersi avaruudessa maapallon ympäri. Hän oli kosmonautti Juri Gagarin. Mikä on tuon historiallisen tapahtuman merkitys? Aamu-tv:n vieraana oli avaruusfysiikan professori Hannu Koskinen Helsingin yliopistosta.

Hannu Koskinen oli seitsemänvuotias, eikä ollut aloittanut vielä koulua Juri Gagarinin avaruuslennon aikoihin. Nykyään Helsingin yliopiston avaruusfysiikan professorina työskentelevä Koskinen ei olekaan ihan varma, muistaako hän Gagarinin lennon oikeasti vai onko hän vain lukenut siitä lehdistä.

- Kyllähän se niin iso uutinen oli, että varmasti siitä kuuli. Heti kun osasin lukea, seurasin sanomalehtiä, joten seurasin hyvin tarkkaan sitä kilpajuoksua, joka siitä lähti. Toisesta ja kolmannesta miehitetystä lennosta lähtien tiedän varmasti jo tietäväni, Koskinen muistelee.

Juri Gagarinin yritys oli uhkarohkea. Rakettitekniikka oli nuorta. Silloin ei edes vielä tiedetty, kuinka ihminen fyysisesti selviää puolitoista tuntia painottomuudessa. Gagarin itse oli ollut painottomuudessa lentoa ennen vain puolitoista minuuttia. Tuolloin epäiltiin jopa, että ihmisen mieli ei kestäisi avaruudessa.

- Nämä henkilöt olivat hyvin tarkkaan testattuja. Siellä oli paljon halukkaita ja ensimmäisellä kerralla Neuvostoliitossa valittiin parikymmentä ihmistä siihen avaruusohjelmaan, Koskinen sanoo.

Peloton pikkumies näytti hyvältä

Ylen Aamu-tv:ssä tiistaina vieraillut professori Hannu Koskinen uskoo, että alle 160-senttinen Gagarin oli varmasti paras valinta ensimmäiselle miehitetylle lennolle.

- Hän oli vaatimaton, rauhallinen, nopea reaktioissaan ja kaunis poika. Kyllä Neuvostoliiton propagandaosasto osasi ottaa lennosta kaiken irti.

Suomessa monet epäilivätkin, että koko lento olisi ollut pelkkää neuvostopropagandaa.

Juhlitun kansallisankarin elämä oli lyhyt. Häntä ei uskallettu lähettää avaruuteen uudelleen. Paluu koelentäjäksi päättyi vuonna 1968 Gagarinin kuolemaan 34-vuotiaana.

- Hän myös hieman masentui siitä, että hän ei päässyt enää avaruuteen ja hänellä oli henkilökohtaisia ongelmia, Koskinen toteaa.

Avaruus otettiin hyötykäyttöön

Miehitetyn ensilennon jälkeen avaruuden valloittamisesta kilpajuoksu Yhdysvaltojen ja Neuvostoliiton välillä kiihtyi. Kuussa ensimmäisenä kävivät amerikkalaiset. Nyt kuulennotkin ovat jo kaukana historiassa, sillä ensi vuonna tulee kuluneeksi 40 vuotta viimeisestä kuussa käynnistä.

- Tämä tuli Yhdysvalloille hirvittävän kalliiksi. Se työllisti lähes puoli miljoona ihmistä. Sitten kuitenkin avaruus arkipäiväistyi. Ensi tulivat sääsatelliitit, sitten tietoliikennesatelliitit ja tänä päivänä paikannussatelliitit ja avaruuden tutkimisen hoitavat yhä useammin miehittämättömät luotaimet. Avaruuden hyötykäyttö tuli tärkeämmäksi, Hannu Koskinen luettelee.

Ihmisten lentäminen on rajoittunut kansainvälisen avaruusaseman myötä maapallon lähiavaruuteen.

Kiinaa kuu saattaa vielä kiinnostaa

Avaruusfysiikan professori Hannu Koskinen uskoo, että ihmisellä on sisäänrakennettu tutkimusmatkavietti.

- Aina on menty sinne, minne on suinkin on päästy. 60-luvulla oli mahdollista mennä kuuhun. Tämän päivän tekniikka mahdollistaisi isommatkin matkat, mutta se on iso satsaus.

Venäjän ja Yhdysvaltojen lisäksi myös eurooppalaiset ovat tehneet avaruuslentoja. Mielenkiintoinen on myös avaruusohjelmastaan visusti vaikeneva Kiina.

- Minusta kaikki viittaa siihen, että Kiinassa ollaan valmistelemassa miehitettyä kuulentoa ehkä kymmenen vuoden päästä. Kiina on jo lähettänyt miehittämättömiä luotaimia kuuta kiertämään ja heillä on myös suunnitteilla hyvin suuria aluksia, sanoo Hannu Koskinen.

Lähteet: YLE Uutiset